pääkirjoitus: Po­la­ri­can ri­kos­epäi­ly kertoo mar­ja­lain toi­mi­vuu­den lisäksi siitä, ettei mar­ja­bis­nek­ses­sä hy­väk­sy­tä enää edes har­maal­la vyö­hyk­keel­lä ope­roin­tia

kolumni: Puo­lus­tai­si­ko­han pu­ti­nis­ti maa­tam­me?

Lapin kansan hirvilaskuri: Ter­vo­las­sa runsas vii­den­nes luvista on jo käy­tet­ty, isot sonnit jä­tet­tiin al­ku­kau­des­ta rau­haan: "Meillä oli naa­pu­ri­so­pi­mus"

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Ro­va­nie­men vä­ri­käs­tä pai­kal­lis­his­to­riaa kansien välissä – tänä vuonna on il­mes­ty­nyt monta mie­len­kiin­tois­ta teosta

Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemen viimeinen bingo katosi katukuvasta tämän vuoden tammikuussa, kun legendaarinen RoPSin bingo sulki ovensa. Bingo kävi kannattamattomaksi, kun asiakkaat katosivat.

Harva nykyrovaniemeläinen enää tietääkään, kuinka suosittu harrastus bingo on aikoinaan ollut. Rovaniemellä bingoa on voinut pelata parhaimmillaan kymmenessä eri pelipaikassa, ja bingojen kesken on käyty suorastaan veristä kilpailua.

Bingo on onneksi saanut oman lukunsa mainioon historiateokseen, joka ilmestyi pari kuukautta sitten. Poron voimalla -kirja kertoo 70-vuotiaan Rovaniemen Palloseuran ja rovaniemeläisen jalkopalloilun vaiheista.

Kirja on kuitenkin paljon muutakin kuin urheilun historiaa. Se kuvaa värikkäästi ja mukaansa tempaavasti, kuinka merkittävä toimija RoPS onkaan ollut Rovaniemellä ja kuinka monitahoisesti se on rovaniemeläisiä koskettanut.

"Molemmat kirjat ovat vaatineet uskomattoman laajaa taustatyötä, jonka tulokset on kirjoissa tiivistetty sujuvaksi ja viihdyttäväksi kokonaisuudeksi."

RoPSin historian kokoaminen kansien väliin on arvokas kulttuurihistoriallinen teko, mutta ei suinkaan tämän syksyn ainoa. Myös Rovaniemen teatteri sai tällä viikolla oman historiateoksensa, joka kantaa kuvaavaa ja monimerkityksistä nimeä Kuohuva talo.

Teatteri on vuotta vanhempi kuin RoPS, sillä se täytti 70 vuotta viime vuonna. Kuohuva talo kertoo kuitenkin  teatterin vaiheista vasta vuodesta 1975 lähtien, sillä teatterin alkutaipaleesta on kirjoitettu jo aiemmin.

Poron voimalla -kirjaa ja Kuohuvaa taloa yhdistää moni asia. Molemmat kirjat ovat vaatineet uskomattoman laajaa taustatyötä, jonka tulokset on kirjoissa tiivistetty sujuvaksi ja viihdyttäväksi kokonaisuudeksi. Hauskojen tarinoiden ja nolojenkin anekdoottien maustamat kirjat todistavat, että historia voi olla kaikkea muuta kuin tylsää.

Merkittävää kirjoissa on myös se, että ne antavat arvon työlle ja sen tekijöille. Katsojien elämykset niin jalkapallokentällä kuin teatterissakin vaativat tekijöiltä luovuutta ja lahjakkuutta mutta myös arkista puurtamista ja hikisiä harjoituksia.

Näiden kahden laajan teoksen lisäksi Rovaniemellä on ilmestynyt tänä vuonna myös pienempiä historiikkeja. Esimerkiksi Lapin lastensairaalasta on ilmestynyt kaksikin eri kirjaa. Myös Rovaniemen musiikkielämä jälleenrakennusaikana on saanut oman historiikkinsa.

Historian hämärästä on myös nostettu esiin hahmoja, joista emme ole aikaisemmin tienneet mitään. Tällainen henkilö on Rovaniemen käsityökoulun ensimmäinen opettaja Hilda Lukkarinen, jonka elämäntyöstä Maarit Simoska kertoo tuoreessa kirjassaan.

Ja vaikka vuosi on pian päättymässä, paikallishistorian harrastajille on luvassa lisää luettavaa. Lyseonpuiston lukiosta on valmistunut 100-vuotishistoria, joka saadaan painosta ulos luultavasti jo ensi viikolla.