Kemin, Ke­min­maan, Simon, Ter­vo­lan, Tornion ja Yli­tor­nion joh­to­hen­ki­löt ker­to­vat mitä hyvää viime vuosi toi ja mil­lai­sil­la as­kel­mer­keil­lä kunnat suun­taa­vat tu­le­vai­suu­teen

Luvassa sekä investointeja että palvelurakenteen uudistamista.

Kemin suurimmat investoinnit liittyvät Metsä Fibren tehdashankkeeseen. Kemin suurimmat investoinnit liittyvät Metsä Fibren tehdashankkeeseen.
Kemin suurimmat investoinnit liittyvät Metsä Fibren tehdashankkeeseen.
Kemin suurimmat investoinnit liittyvät Metsä Fibren tehdashankkeeseen.
Kuva: Pekka Aho


Lounais-Lappi kysyi, kaupungin ja kunnanjohtajat vastasivat.
1. Mitä hyvää kunnassasi tapahtui vuonna 2020?
2. Mitkä olivat sen suurimmat haasteet viime vuonna?
3. Millaisilla askelmerkeillä kuntasi lähtee tulevaan vuoteen? Suurimmat investoinnit/säästökohteet?
4. Minkälaisena näet kuntasi kymmenen vuoden päästä?

Kemi: Ennennäkemättömän suuret investoinnit

Jukka Vilén, kansliajohtaja:

1. Vuonna 2020 kyettiin poikkeusoloissa turvaamaan pääosin kuntalaisten palvelutuotanto sekä suojaamaan kuntalaisia virukselta ja turvaamaan kuntalaisten arjen sujuminen kohtuullisen onnistuneesti.

2. Menneenä vuonna aloitettiin kaupungin talouden tervehdyttäminen ja laadittiin yksityiskohtainen talousohjelma. Talousohjelman toimeenpano oli haastavaa. Päättäjien täytyisi kyetä tekemään vielä monta hankalaa ja vaikeaa päätöstä, jotta kaupungin tulot kattavat menot.


Veroprosentti: 21,75
Asukasluku: 20472

3. Suurimmat investoinnit liittyvät mahdolliseen MetsäGroupin biotuotehtaan tarvitseman infran rakentamiseen. Kaupunkikonsernin osalta kyseessä on lähivuosien aikana ennennäkemättömän suuret yli 50 miljoonan euron investoinnit. Suuria yksittäisiä säästökohteita ei ole, taloudellista niukkuutta on jaettu kaikille toimialoille

4. Kemillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä elinvoimaiseksi ja vahvan talouden omaavaksi pirteäksi pieneksi pohjoiseksi kaupungiksi. Paljon riippuu kuitenkin päättäjien rohkeudesta ja kyvystä tehdä riittävän ajoissa riittävän merkittäviä päätöksiä palveluverkon ja palvelutuotantotavan kehittämiseksi vastaamaan ikääntyvän ja pienenevän kaupungin palvelutarpeita.


Keminmaa: yhteistyötä kehitetään

Hannele Matinlassi vs. kunnanjohtaja

1.  Keminmaan kunnassa suunniteltiin ja jo toteutettiinkin investointeja, jotka lisäävät kunnan elinvoimaa, selkiyttävät palvelutuotantoa ja monipuolistavat ja parantavat kuntalaisten vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia.

Kuntaan on sijoittunut merkittävä määrä uusia yrityksiä. Palveluja kehitettiin. Erityisesti sivistyspalveluissa on useita valtion erityisavustuksilla tuettuja kehityshankkeita käynnissä ja muutenkin palvelut tuotetaan laadukkaasti. Hyvinvointipalvelut palvelivat kuntalaisia koronan aiheuttamien haasteiden keskellä.

2. Talouden ja tarvittavien toimintojen ja investointien järjestämisen yhteensovittaminen oli ja on edelleen haaste. Sen ratkaisemisessa mennään palvelu- ja elinvoimakeskeisesti siten, että talouden sopeuttamisesta huolimatta kuntalaisille suunnatut palvelut ovat hyvät ja kunta houkuttelee sekä asukkaita että yrityksiä tarjoten hyvät mahdollisuudet elämään ja toimintaan. Koronan tuomat haasteet ovat läsnä koko ajan. Kunnassa tehdään sekä valmistelevia että akuutteja toimia tartuntojen ehkäisemiseksi.

Asukasluku 8065
Veroprosentti 21,25 %

3. Suurimmat investoinnit ovat kunnanviraston peruskorjaus ja Rajakankaan yrityspuiston infrastruktuurin rakentaminen. Säästöjen kohteet jakautuvat henkilöstökuluihin ja palveluihin. Henkilöstökuluista saadaan säästöjä tehtävien ja toimintojen uudelleenjärjestelyillä.  Palveluissa säästöjä tulee esimerkiksi opetustuntimäärien pienentämisessä ja pitäytymällä suunniteltujen, laajempien ei-lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Opetusryhmäkoot kunnassa säilyvät kuitenkin edelleen samankokoisina kuin tähänkin asti, joten säästöt eivät suurenna luokkakokoja. Yhteistyö eri tahojen kanssa on asia, jota kehitetään ja selkiytetään.

4. Tämä on kuntastrateginen kysymys, mutta tässä vs. kunnanjohtajan näkemys:

Keminmaa on kunta, jonka kuntalaiset tuntevat omakseen ja jonka toimintaan kuntalaisilla on monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnassa on enemmän asukkaita ja yrityksiä kuin tällä hetkellä. Kunnan infrastruktuuri, palvelut ja yritysmahdollisuudet ovat sellaiset, joihin nykyiset asukkaat ja yritykset ovat tyytyväisiä, jotka houkuttelevat uusia tulokkaita kuntaan ja jotka ovat kilpailukykyiset lähialueen ja koko Suomen kuntiin verrattuna. Kunta tarjoaa hyvän alustan ja mahdollisuudet elämiseen, työhön, vapaa-aikaan ja harrastamiseen hyödyntäen sijaintiaan, luontoaan, tonttitarjontaansa sekä palveluorganisaatiotaan ja -kykyään. Kunta on ulospäin suuntautunut ja tekee yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja toisten kuntien kanssa.


Simon pesäpallon hiekkatekonurmikenttä uudistetaan. Kuvassa Simon Kirin Joonas Rajala syöksymässä kenttään.
Simon pesäpallon hiekkatekonurmikenttä uudistetaan. Kuvassa Simon Kirin Joonas Rajala syöksymässä kenttään.
Kuva: Nina Susi

Simo: kuntaan muutti lapsiperheitä


Vivi Marttila, kunnanjohtaja

1. Korona-tilanne pysyi rauhallisena. Vauvarahapäätös 5000 euroa, kuntaan muutti lapsiperheitä. Hinku-hiilineutraaliuslaskelmissa Simo oli Suomen paras. Viantienjoki-Maksniemi vt4 perusparannus valmistui ja Karsikon ja Ranuantie-Onkalon risteyksiin myönnettiin 26 miljoonaa euroa. Martimonaavan retkeilyinfran parantamiseen myönnettiin 200 000 euroa. Hankittiin Leuannokan alue omakotitontteja varten kaavoitettavaksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat alhaiset. Saimme harkinnanvaraista rahoitusavustusta 420 000 euroa. Sarvisuon/Leipiö 3 –tuulipuistohankkeen rakentaminen alkoi. Simojoen yleiskaava eteni ja valmistuu 2021.

2.Koronapandemian tuomat haasteet kaikkinensa: mm. sote, palvelujen sulut, rajoitustoimet, työttömyys, etätyö, epävarmuus. Talouden ongelmat: verorahoituksen putoaminen, Oulunkaaren oman toiminnan kasvavat kustannukset

Asukasluku: 2 949
Veroprosentti: 22,00%

3.Luottavaisin mielin uuteen elinvoimaiseen vuoteen lähdetään, talousarvio on niukasti alijäämäinen. Suurimmat investoinnit: pesäpallokentän hiekkatekonurmen uudistus, ulkoilu- ja maastopyöräreitti asema-Maliini, Leuannokan omakotialueen ja uuden teollisuusalueen kaavoitus, Simojokisuulla väylän ruoppaus (edellyttää avustusta), Kunnanviraston julkisivukorjauksia, paloaseman katon korjaus, Saarenrannantien uusi linjaus, Karsikon risteysalueen uudet tielinjaukset, Varkkermontien rivitalon muutos senioriasunnoiksi.

Simossa on yleisesti tiukka menokuri, Oulunkaaren taloutta tasapainotetaan omistajaohjauksessa.

4. Kymmenen vuoden päästä Simo on elinvoimainen maaseutukunta jossa on hyvät peruspalvelut. Se on viihtyisä asuinympäristö, jonka kuntatalous tasapainossa


Tervola: 2021 investointien vuosi

Mika Simoska, kunnanjohtaja

1. Koronasta huolimatta yritysperustanta jatkui vilkkaana, uusia yrityksiä perustettiin ja monet yritykset laajenisivat toimintaansa. Hastinkankaan teollisuusalueen kaava päivitettiin, uuden vetovoimaisen asuinalueen suunnittelu Kemijoen rantaan käynnistyi. Pitkään odotettu kunnan sisääntulotien, Keskustien peruskorjaus valmistui. Kesän aikana käynnistettiin myös terveyskeskuksen peruskorjauksen viimeinen vaihe.  Kuntalaisten, yritysten ja kunnan työntekijöiden sitoutuminen koronapandemian kukistamiseen ohjeiden ja suositusten noudattamisessa oli esimerkillistä, siitä kaikille parhaat kiitokset.

2. Korona, jonka vuoksi jouduttiin todella nopeasti muuttamaan työtapoja, siirtymään etätyöhön ja etäopetukseen. Yritysten, erityisesti matkailu- ja palvelualan yritysten tukeminen koronakriisistä selviämiseksi.

Asukasluku: 2926
Veroprosentti: 20 %

3.Askelmerkit pohjautuvat valtuuston hyväksymään kuntastrategiaan. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan kaavoituksen, yritystoiminnan sekä veto- ja pitovoiman edistämisellä. Kuntalaisten nykyisiä hyviä, laadukkaita ja ihmisläheisiä palveluja vahvistetaan entisestään. Ensi vuoden aikana rakennamme yhteistä kuntakuvaa, Tervola-brändiä. Tärkeintä on saada koronapandemia kukistettua, jotta pääsemme ”normaaliin arkeen”.

Vuosi 2021 on kunnassamme investointien vuosi. Suurin yksittäinen investointi on terveyskeskuksen peruskorjauksen aloittaminen, hankkeen kokonaiskustannukset ovat lähes 3 miljoonaa euroa, hanke valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Lisäksi panostamme uusiutuvaan energiaan muuttamalla öljylämmityskiinteistöjemme lämmitystapaa. Katu- ja tierakentamisen lisäksi uudistamme koulukeskuksen piha-alueita sekä suuren suosion saanutta Kätkävaaran luontopolkua.

4. Valoisana, Tervola kunta pystyy huolehtimaan kuntalaistensa hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimaisuudesta. Kuntamme tarjoaa erinomaiset edellytykset niin asumiseen kuin yrittämiseen turvallisessa maaseutumaisessa ympäristössä kolmen kaupungin keskipisteessä.


Tornion kaupungintalon remontti on kaupungin viimeinen suurempi investointi lähivuosina.
Tornion kaupungintalon remontti on kaupungin viimeinen suurempi investointi lähivuosina.
Kuva: Jouni Porsanger


Tornio: Junalla Tornioon

Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja

1. Kaikki kunnan toimialat hoitivat hyvin Koronanpandemiaan liittyvät poikkeusolot. Sosiaali- ja terveydenhuolto hoitivat mallikkaasti oman työnsä kovassa työpaineessa. 400 opettajaa, oppilaat ja kodit tekivät keväällä muutamassa päivässä valtavan digiloikan. Tekniset palvelut järjestivät ensiluokkaisesti uudet toimitilat ja niihin muuton. Hallinto ja erityisesti tietohallinto venyi muiden palvelujen tukena. Selvästi tuntui, että kaupungin yhteishenki nousi poikkeusoloissa ja se näkyi muun muassa hyvin noudatetuissa pandemiaohjeissa. Haluttiin ohjeita noudattamalla näyttää, että välitetään toisista.

2. Lähtökohtaisesti vuoden alussa olivat taloudentasapaino ja väestörakenteen muutos. Taloudessa helpotti valtion koronapaketit ja alustavasti näyttää, että pääsemme positiiviseen tulokseen. Paikalliset yritykset ovat olleet pulassa, erityisesti matkailu ja ravintola-alalla sekä monissa palveluissa, joiden asiakkaat pohjaavat ruotsalaisiin. Vaikutukset teollisuuteen tulevat pidemmällä viiveellä ja osittain vaikutukset näkyvät nyt Outokummun YT-menettelyssä. Ruotsin rajan sulkeminen keväällä oli myös erittäin haastava tilanne, kun kaikki kaksoiskaupungin työpaikat, palvelut harrastukset ja perheet menevät rajan yli. Viestinnän näkökulmasta Korona oli aluksi haastavaa. Tiedon saannin tarve oli kuntalaisilla kovaa. Toisaalta tietoa tuli joka tuutista, mutta se oli pirstaleista. Alun hämmennyksen jälkeen ihmiset alkoivat löytää tarvitsemaansa tietoa. Kaiken korona päällä tuli vielä muutto uusiin toimipaikkoihin ja etätyöhön opettelu

Asukasluku: 21 454
Veroprosentti: 21 %

3. Julkisen talouden tasapainon haasteet tulevat iskemään seuraavina vuosina kovasti kuntiin ja tähän meidän on varauduttava. Kaupungintalon remontti saadaan syksyllä valmiiksi ja se on viimeinen suurempi investointi lähivuosina. Valtuusto lähtee valmistelemaan palvelujen järjestämisohjelmaa, jolla vastataan väestörakenteenmuutokseen, tulevaan palvelutarpeeseen ja palvelujen kehittämiseen. Torniossa lähdettään poikkeusoloista huolimatta innostuneina juhlimaan kaupungin 400 vuotista historiaa.

4. Minkälaisena näet kuntasi kymmenen vuoden päästä? Maailman toimivin rajakaupunki, jonka väkiluvun kehitys on ollut positiivinen. Teollisuuskeskus on vahvistunut entisestään, kaupungissa on merkittäviä uusiutuvan energian investointeja ja koko Meri-Lappi on Suomen kiertotalouden keskus. Ollaan mukana Lapin matkailun kelkassa omalla luonnon läheisellä ja historiallisella lisäarvolla, Tukholmaan ja Helsinkiin pääsee Tornion rautatieasemalta junalla.


Lisäksi: asukasluku ja veroprosentti.

Ylitornio investoi Aavasaksan alueeseen.
Ylitornio investoi Aavasaksan alueeseen.
Kuva: Lavia Niina

Ylitornio: maakunnan paras elinkeinopolitiikka


Tapani Melaluoto, kunnanjohtaja

1. Tässä yksi esimerkki hyvästä, mitä Ylitorniolla tapahtui vuonna 2020. Suomen Yrittäjät ry arvioi säännöllisesti Suomen kuntien elinkeinopolitiikkaa. Yrittäjien kuntabarometri tehtiin keväällä 2020. Ylitorniolaiset yritykset vastasivat kyselyyn erittäin aktiivisesti. Aktiivisuus oli maakunnan suurinta. Kyselyssä arvioidaan muun muassa kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa, yrityspalveluja ja kunnan hankintapolitiikkaa. Barometrin tulos oli sellainen, että yrittäjät arvioivat Ylitornion kunnan elinkeinopolitiikan maakunnan parhaaksi.

2. Kunnan suurin haaste vuonna 2020 oli kaikki se suuri työ, mikä tehtiin koronaepidemiaan valmistautumisessa ja torjumisessa.

Asukasluku: 3 900
Tuloveroprosentti: 20.

3. Ylitorniolla on vahva usko tulevaisuuteen. Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuden uskosta on uuden päiväkodin rakentaminen ja esimerkiksi Aavasaksan alueelle tehtävät investoinnit. Mitään erityistä säästökohdetta kunnassa ei ole, olemme pyrkineet toimimaan tehokkaasti ja pitämään sillä tavalla kunnan talouden hyvässä kunnossa.

4. Kymmenen vuoden päähän katsoessani näen kunnan tulevaisuuden hyvin positiivisena ja valoisana. Ylitorniolla on paljon menestystekijöitä, joihin voimme tulevaisuutta rakentaa.