Tilaajille

Ke­mi­jo­ki­var­ren naiset jat­koi­vat sukunsa nimeä ja olivat kor­keas­sa ase­mas­sa 1800-lu­vun al­ku­puo­lel­la – Ark­ti­ku­min ka­pioark­ku­näyt­te­ly avaa "wä­ke­wien wai­mo­jen" ta­ri­noi­ta

Arktikumin näyttelystä selviää, että naisten asema oli valtion ja kirkon kertomaa vahvempi. Väkevät vaimot pitivät jöötä, eivätkä aina muuttaneet miehen perässä pois kotoaan.

Arkut olivat tyypillinen sisustuselementti 1800-luvulla. Kapioarkkuja olivat ne, jotka olivat naisten omistamia. Sisäkannen nimi kertoi omistajan.
Arkut olivat tyypillinen sisustuselementti 1800-luvulla. Kapioarkkuja olivat ne, jotka olivat naisten omistamia. Sisäkannen nimi kertoi omistajan.
Kuva: Anssi Jokiranta

”Mie olen Ingeröisen Iisakin tyär Priita Stiina tuolta Kemijoen yläwirrasta.”

Punertavan arkun sisältä voi lukea tarinan Priita Stiina Iisakintytär Ingeröisestä (1825–1897) kahdesti leskeksi joutuneesta, monta lastaan menettäneestä rouvasta Auttista.

Tarjous vain nyt

Saat digin _maksutta_ 2 viikkoa

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä