Lakot: Ju­na­lak­ko on li­sän­nyt lin­ja-au­to­jen li­pun­myyn­tiä mer­kit­tä­väs­ti – suo­si­tuim­mil­le rei­teil­le myydään jo ei-oota

Tapahtumat: Ro­va­nie­mi sel­vit­tää kymp­pi­ton­nil­la, miten Arctic Design Week jat­kos­sa jär­jes­te­tään – ta­pah­tu­man tu­le­vai­suus on epä­var­ma

Kuvagalleria: Kont­ti­sen ki­sois­sa nähtiin rä­väk­kää lasten pu­ku­lois­toa

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Tilaajille

Ke­mi­jo­ki­var­ren naiset jat­koi­vat sukunsa nimeä ja olivat kor­keas­sa ase­mas­sa 1800-lu­vun al­ku­puo­lel­la – Ark­ti­ku­min ka­pio­ark­ku­näyt­te­ly avaa "wä­ke­wien wai­mo­jen" ta­ri­noi­ta

Arktikumin näyttelystä selviää, että naisten asema oli valtion ja kirkon kertomaa vahvempi. Väkevät vaimot pitivät jöötä, eivätkä aina muuttaneet miehen perässä pois kotoaan.

Arkut olivat tyypillinen sisustuselementti 1800-luvulla. Kapioarkkuja olivat ne, jotka olivat naisten omistamia. Sisäkannen nimi kertoi omistajan.
Arkut olivat tyypillinen sisustuselementti 1800-luvulla. Kapioarkkuja olivat ne, jotka olivat naisten omistamia. Sisäkannen nimi kertoi omistajan.
Kuva: Anssi Jokiranta

”Mie olen Ingeröisen Iisakin tyär Priita Stiina tuolta Kemijoen yläwirrasta.”

Punertavan arkun sisältä voi lukea tarinan Priita Stiina Iisakintytär Ingeröisestä (1825–1897) kahdesti leskeksi joutuneesta, monta lastaan menettäneestä rouvasta Auttista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.