Jos joulupukki tuottaa miljoonittain hakutuloksia Googlessa, avautuu niitä sanaparilla alvar aalto 7,39 miljoonaa. Harva suomalainen yltää samaan.
Aalto (1898–76) lukeutuu modernin arkkitehturin uranuurtajiin. 2020-luvulla hänen tuotantonsa on näin peruskorjausiässä, tai sen ohittanut. Rovaniemeläisille tuttuja rahareikiä on siis muillakin Aalto-kaupungeilla, toki rakennusten omistuspohjasta riippuen.
Esimerkiksi Paimion parantolassa toimii nykyään sairaalan sijaan designhotelli. Sen sijaan Kolmen ristin kirkko Imatralla on huonokuntoisuutensa vuoksi suljettu yleisöltä – ja keräyksiä sen pelastamiseksi on viritelty Yhdysvaltoja ja Japania myöten.
Suojelukohteen peruskorjaaminen vaatii tämän ajan standardeista poikkeavia ratkaisuja, paikoin käsityötäkin, mikä tietenkin maksaa. Aallonkaan rakennukset eivät välttyneet aikansa rakennustapojen ongelmilta, joita ratkotaan osaltaan peruskorjausten yhteydessä.
Sodan jälkeen rakennetun kaupungin rakennuskannassa Aallon suunnittelemat rakennukset erottuvat kuitenkin vaalimisen arvoisina. Eivätkä ainoastaan ne, esimerkiksi ensi vuonna tyhjenevän lääninhallituksen kokonaisuuden kohtalo on avoinna.
Myös linja-autoasema tontteineen odottaa uutta käyttötarkoitusta – tosin kirjasto saattaa muuttaa sinne peruskorjauksen ajaksi (LK 24.11.).
Kaupungin mittavimpia rakennushankkeita aikoihin ovat vastikään käynnistyneet monitoimitalojen työmaat Korkalovaarassa ja Syväsenvaarassa. Niistä tulee aikanaan Rovaniemen rakennuskannan 2020-luvun maamerkkejä, keskustan mahdollisten hotellihankkeiden kanssa.
Rovaniemen kaupungille miljoonien upottaminen Aalto-kiinteistöihin on tukalaa erityisesti tässä tilanteessa. Taloustilanne on vaikea. Vastikään ilmi tullut valtionosuuksien kuihtuminen ennakoituakin alhaisemmiksi lupaa leikkauksia leikkausten päälle.
Lappia-talo on onneksi jo peruskorjattu ja täynnä toimijoita, mutta edessä on vielä kirjaston peruskorjauksen viimeinen vaihe sekä kaupungintalon peruskorjaus.
Kirjaston käyttötarkoitus on jatkossakin selkeä, mutta kaupungintalon tilatarpeet ovat vuosien saatossa osin muuttuneet. Sen tulevassa peruskorjauksessa rakennus avautuneekin myös muille toimijoille. Toivottavasi sinne saadaan entistä enemmän pistäytymisen paikkoja myös meille asukkaille.
Kysymysmerkki Rovaniemen Aalto-kokonaisuudessa on keskustan Ahojen suvun kerrostalojen tulevaisuus, jotka kaupungin kiinteistöyhtiö hankki omistukseensa koronaa edeltävässä suhdanteessa.
On fiksua, että Aalto-perinnön merkitystä Rovaniemelle kirkastetaan nyt hankkeen voimin. Koska kaupunkikin konserneineen omistaa ja ylläpitää useita Aalto-kiinteistöjä, olisi haaskausta jättää hyödyntämättä niiden brändiarvo ja vetovoima myös matkailussa.