
Olen viime viikkoina ollut yhteydessä kymmeniin Kakslauttanen Arctic Resortin entisiin työntekijöihin.
Päällimmäinen tunne on tyrmistys. Työntekijöiden kertomusten ja viranomaisten kommenttien perusteella kuulostaa, että ulkomaisen työvoiman työolot eivät ole kenenkään vastuulla.
Poliisi tutkii asioita, jos ihminen osaa ja uskaltaa tehdä nimellään rikosilmoituksen. Moni ei uskalla, koska he pelkäävät työnantajan vaikutusvaltaa ja tulevien työpaikkojen menettämistä.
Myös ammattiliitto tarvitsee asioiden edistämiseksi ihmisiä, jotka ovat valmiita kertomaan ongelmista omalla nimellään.
Monista työntekijöiden työoloihin liittyvistä asioista vastaa aluehallintoviraston työsuojelu.
Sen edustaja taas kertoi haastattelussamme viime viikolla (LK 26.8.2023), että häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät asiat pitäisi ensisijaisesti hoitaa työpaikan sisällä.
Tämä on myös ohje, jonka työsuojelu antaa heihin yhteydessä oleville työntekijöille.
Siis oikeasti? Kun ihminen onnistuu löytämään byrokratiaviidakosta avin työsuojelun, vastaus on tämä? ”Oletko kertonut työnantajalle, että sinusta ei ole ok, että sinulle huudetaan työpaikalla?”
Olen sanaton, enkä ensimmäistä kertaa tämän juttuhankkeen aikana.
Iso osa Lapin matkailussa työskentelevistä on ulkomailta tulleita kausityöläisiä.
On kohtuutonta olettaa, että kaukaa tulleet, mahdollisesti ensimmäistä kertaa kotimaansa ulkopuolella työskentelevät ihmiset uskaltaisivat nousta uhmaamaan työnantajaansa.
On myös kohtuutonta olettaa, että he tietäisivät, mihin työpaikan ulkopuoliseen tahoon kannattaa olla yhteydessä.
Erilaisten viranomaisten himmeli on vaativa suomalaisellekin, saati sitten ihmiselle, jolle täkäläinen yhteiskuntajärjestys ei ole tuttu.
Mitä hyötyä on työsuojelusta, joka ei suojele työntekijöitä? Kuka ulkomaalaisten työntekijöiden turvallisuudesta vastaa?
Kiinnostaako ketään edes?
Matkailualalla on parhaillaan huutava työvoimapula. Siksi voisi kuvitella, että työntekijöiden hyvä kohtelu olisi jokaiselle alan yrittäjälle sydämen asia.
Varsinkin syrjässä sijaitsevissa yrityksissä työskentelevät ulkomaalaiset ovat alisteisessa asemassa suhteessa työnantajiin.
Tällainen asema yhdistettynä epäasialliseen kohteluun ei houkuttele tänne lisää väkeä, kun sana leviää maailmalla.
Ja sehän leviää.
Pelkästään Kakslauttasessa työskentelee talvisin noin sata henkilöä. Heistä suurin osa on joka vuosi uusia, ulkomailta saapuvia työntekijöitä.
Se tarkoittaa vuosittain aika montaa ihmistä, jotka kertovat kotimaissaan muille, millaista oli työskennellä matkailualalla Suomen Lapissa.
Lue lisää:
Aiheesta myös ilmaiseksi jaossa englanninkielinen versio: