Lappiin saapuvat matkailualan kausityöntekijät ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, sanoo Palvelualojen ammattiliiton (PAM) Pohjois-Suomen aluepäällikkö Henna-Kaisa Turpeinen.
Monissa tapauksissa työntekijät ovat hyvin riippuvaisia työnantajastaan. Riippuvuus korostuu, jos työpaikka sijaitsee julkisen liikenteen tavoittamattomissa, eikä mahdollisuutta poistua alueelta ole järjestetty.
– Kuvaisin sellaista asemaa jopa alisteiseksi, Turpeinen sanoo.
Lapin Kansa julkaisi aiemmin tällä viikolla jutun, jossa Kakslauttanen Arctic Resortin entiset työntekijät kertovat kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta yrityksessä.
Haastateltujen mukaan työnantaja kohteli heitä kuin orjia.
Työntekijöiden kertomukset vastaavat niitä tietoja, joita PAM:lle on vuosien varrella tihkunut Kakslauttasesta, sanoo PAM:n Pirkanmaan aluepäällikkö Elisa Penders.
– Olen järkyttynyt, mutta en yllättynyt, hän sanoo.
Penders työskenteli Rovaniemellä PAM:n toimitsijana vuosina 2013–2016. Senkin jälkeen hän on osallistunut PAM:ssa keskusteluihin, jotka ovat koskeneet Kakslauttaseen liittyviä ilmoituksia.
Hänen mukaansa yrityksen työntekijät ovat ”oman onnensa nojassa keskellä ei mitään”. Heillä ei ole tietoa ammattiliiton toiminnasta tai siitä, miten liittoon voisi liittyä.
Lisähaasteita tuo se, että ulkomaalaiset työntekijät eivät välttämättä tunne suomalaista työelämää. Kaikissa maissa myöskään viranomaiset eivät ole luotettavia tahoja, vaan ne saattavat aiheuttaa lähinnä pelkoa.
Työntekijät saattavat myös ajatella, että heitä rangaistaan yrityksen epäkohdista.
Henna-Kaisa Turpeinen sanoo, että joissain maissa jopa ammattiyhdistysliike voi olla pelottava asia. Esimerkiksi Filippiineillä ammattiliittojen aktiivit saavat tappouhkauksia ja saattavat menettää työpaikkansa.
Siksi osalle työntekijöistä voi olla vaikea hahmottaa, että Suomessa ammattiliittoon kuuluminen on osa normaalia arkea.
Lapin Kansan aiemmassa jutussa Kakslauttasen entiset työntekijät kertoivat, että heidän työaikansa olivat hyvin epäsäännölliset ja työvuoroista saatettiin ilmoittaa vasta edellisenä iltana.
Vakituisia työntekijöitä oli myös vaadittu pitämään vapaata sesongin ulkopuolisena aikana ja korvaamaan tuona aikana pitämättä jääneet tunnit talvisesonkina.
Henna-Kaisa Turpeisen mukaan kaikki nämä asiat poikkeavat räikeästi siitä, mitä alan työehtosopimuksessa on sovittu.
Työehtosopimusta rikkovat myös työntekijöiden kuvaamat 24 tunnin vuorot.
– Työ- ja lepoaikoja koskevat asiat on määritelty hyvin selkeästi sopimuksissa. Niitä pitäisi noudattaa.
Alalla sovelletaan matkailu- , ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaa työehtosopimusta. Työaikoja ohjaavat myös työaikalain määräykset.
Turpeinen kannustaa työntekijöitä olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä ammattiliittoon. Yhteydenottojen myötä liitto ainakin tietää, mitä yrityksissä tapahtuu.
Yle Lapin viime viikolla julkaisemassa jutussa yrittäjä Juhani Eiramo toivottaa PAM:n tervetulleeksi Kakslauttaseen katsomaan, miten asiat yrityksessä hoidetaan.
Turpeinen aikoo tarttua kutsuun, kun talvisesonki alkaa.
Hän on myös miettinyt, miten ulkomaalaisten työntekijöiden perehdytyksestä voitaisiin huolehtia nykyistä paremmin.
Hänestä hyvä ajatus voisi olla esimerkiksi sesongin aluksi työntekijöille järjestettävät tilaisuudet, joissa kerrottaisiin heidän oikeuksistaan Suomessa. Tilaisuuksia voisivat järjestää työnantajat ja PAM yhdessä.
Turpeinen muistuttaa, että suurin osa matkailualan yrityksistä toimii hyvin ja rehellisesti.
– Siksi on surullista, että muutamat yritykset pilaavat kaikkien mainetta maailmalla.
Lisäksi sääntöjä kiertävät yritykset saavat epäreilun kilpailuedun. Työaikojen rikkomisesta ja lisien maksamatta jättämisestä kertyy merkittävää taloudellista hyötyä.
Henna-Kaisa Turpeinen on katsonut myös aiemmin tässä kuussa MTV:llä näytetyn dokumenttiohjelman, jossa Kakslauttanen Arctic Resort oli esillä ympäristörikosten ja henkilöstön kaltoinkohtelun vuoksi.
Turpeista hämmästytti erityisesti dokumentin tieto siitä, että lukuisista rikkomuksista epäilty Juhani Eiramo sai Lapin yrittäjien Vuoden yrittäjä -palkinnon vuonna 2020.
– Täytyy sanoa, että leuka tippui lattiaan. Että mitkä tällaisten palkintojen kriteerit oikein ovat.
Vastaa kyselyyn: Millaisia kokemuksia sinulla on työskentelystä Lapin matkailussa?
Työsuojeluvalvonnasta vastaa Lapissa aluehallintoviraston (avi) työsuojelu.
Työntekijät saavat viranomaiseen yhteyden soittamalla valtakunnalliseen puhelinneuvontaan tai tekemällä aville työsuojeluilmoituksen.
Ilmoittajat ja se, onko ilmoituksia ylipäätään tehty, ovat salassa pidettäviä asioita. Siksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja Hanna-Kaisa Rajala ei voi kertoa, onko heille tullut yhteydenottoja Kakslauttaseen liittyen.
Avi tekee työpaikoille työsuojelutarkastuksia, joista osasta ei ilmoiteta työnantajalle ennakkoon.
Käynneillä selvitetään muun muassa, onko ulkomaalaisilla työntekijöillä työntekoon oikeuttavat paperit. Työoloja pyritään myös tarkkailemaan ja työntekijöitä jututtamaan.
Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta säädetään työturvallisuuslaissa. Lain mukaan työnantajan tulee ryhtyä toimiin ”asiasta tiedon saatuaan”.
Sen vuoksi avin työsuojelu kysyy heitä lähestyvältä työntekijältä ensimmäisenä, onko tämä ilmaissut työnantajalle kokeneensa häirintää.
– Nämä asiat pitäisi pyrkiä käsittelemään työpaikalla, Rajala sanoo.
Jos työnantajalle on kerrottu koetusta häirinnästä eikä muutoksia tapahdu, työsuojeluun voi tehdä ilmoituksen epäkohdasta. Sitten avi arvioi, onko kyseessä heidän toimivaltaansa kuuluva asia, ja jos on, mitä valvonnallisia toimenpiteitä asiasta seuraa.
Tilanteissa, joissa työsuojelulla ei ole toimivaltaa, työntekijä ohjataan toimivaltaiselle viranomaiselle. Tyypillisesti näitä ovat esimerkiksi Verohallinto, ympäristöterveydenhuolto tai poliisi.
Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Terhi Vuorisen mukaan poliisin on käytännössä mahdotonta lähteä selvittämään Kakslauttasen mahdollisia rikoksia Lapin Kansan juttujen perusteella. Jotta tapaus voitaisiin tutkia, uhrien tulisi olla suoraan yhteydessä poliisiin.
Lue lisää:
Kakslauttanen Arctic Resort oy
Sodankylän Kakslauttasessa sijaitseva matkailuyritys. Tunnettu maailmalla lasi-igluistaan.
Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronaepidemiaa noin 25 miljoonaa euroa ja liiketulos lähes 12 miljoonaa euroa. Liikevaihdolla mitattuna se oli Suomen viidenneksi suurin matkailu- ja ravintola-alan yritys.
Lapin Kansa julkaisi aiemmin tällä viikolla jutun, jossa parikymmentä Kakslauttasen entistä työntekijää kertoi huonoista kokemuksistaan yrityksessä.
Heidän mukaansa työnjohto muun muassa huusi heille, uhkaili heitä ja syytti heitä varkauksista ilman todisteita.
Lapin Kansan haastattelemien työ- ja rikosoikeuden professorien mukaan iglukylän työntekijät ovat saattaneet joutua rikoksen uhreiksi. Mahdollisia syytteitä voisivat olla pakottaminen tai kiskonnantapainen työsyrjintä.
Työsuojelu
Avi tekee vuosittain Pohjois-Suomen alueella noin 2 500 työsuojelutarkastusta. Tarkastettavia valvontakohteita on kaikkiaan noin 35 000.
Tarkastuksissa painotetaan riskialttiiksi nähtyjä aloja ja työpaikkoja. Majoitus-, ohjelma- ja ravitsemispalveluihin on Lapin maakunnan alueella tehty tänä ja viime vuonna noin 80 sellaista tarkastusta, joissa on valvottu ulkomaisen työvoiman käyttöä.
Avin työsuojelun kovin ase on uhkasakko. Niitä annetaan kaikkiin Pohjois-Suomen yrityksiin vuositasolla yhteensä noin sata.
Eniten uhkasakkoja asetetaan palvelualan yrityksille.