.

Kakslauttasen entisten työntekijöiden kertomuksissa on viitteitä hyväksikäytöstä, alisteisesta asemasta, määräysvallan ottamisesta ja uhkauksesta, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Siksi kyse saattaa olla kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Lapin Kansa kertoi Kakslauttanen Arctic Resortin työntekijöiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta keskiviikkona.

Vastaa kyselyyn: Mil­lai­sia ko­ke­muk­sia sinulla on työs­ken­te­lys­tä Lapin mat­kai­lus­sa?

Kiskonnantapainen työsyrjintä on rikos, jossa työnantaja käyttää hyväkseen esimerkiksi sitä, että työntekijä on riippuvainen työnantajasta tai että tämä ei tunne oikeuksiaan.

Hyväksikäyttö voi ilmetä muun muassa epäasiallisina työaikoina tai palkkana, joka on alhaisempi kuin muille työntekijöille maksettu.

Rangaistus rikoksesta on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Kiskonnantapaisen työsyrjinnän kriteereihin kuuluu, että työntekijöitä on kohdeltu eriarvoisesti riippuen siitä, mistä päin maailmaa he ovat kotoisin.

Keskiviikon jutussa haastateltujen työntekijöiden mukaan Kakslauttasessa kohdeltiin erityisen huonosti aasialaisia sekä muita työviisumilla Lapissa työskenteleviä.

Parinkymmenen haastatellun joukossa oli suomalaisia, eurooppalaisia ja aasialaisia työntekijöitä.

Haastatellut kertovat, että Kakslauttasessa heille huudettiin ja heitä syytettiin muun muassa varkauksista ilman todisteita. Heitä uhkailtiin ja heidän vuokraamiaan huoneita pengottiin luvatta.

Heillä myös teetettiin ylipitkiä vuoroja, joiden alkamisaika selvisi vasta edellisenä iltana. Ylityökorvauksia ei aina maksettu asianmukaisesti.

Seppo Koskisen mukaan työsyrjintärikosten yhteydessä rikotaan yleensä myös muuta lainsäädäntöä. Esimerkiksi toistuva huono kohtelu, kuten huutaminen ja haukkuminen, rikkoo työturvallisuuslakia.

Työntekijöiden kertomusten perusteella Kakslauttasen tapaus voisi täyttää myös pakottamisen tunnusmerkit, sanoo Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.

Pakottamisesta on lain mukaan kyse silloin, jos joku uhkaamalla tai väkivallalla pakottaa toisen johonkin tekoon, tekemättä jättämiseen tai jonkin asian sietämiseen.

Rangaistuksena pakottamisesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Lapin Kansan jutussa Kakslauttasen työntekijä kertoo, että hän ilmoitti työnantajalle haluavansa lähteä kesken kauden.

Tuolloin työnantaja uhkasi ilmoittaa asiasta maahanmuuttovirastoon. Työnjohto sanoi varmistavansa, että työntekijän työviisumi perutaan. Työntekijälle kerrottiin, että tieto välitetään myös muihin maihin, joissa työntekijä mahdollisesti haluaisi myöhemmin työskennellä.

Myös Matti Tolvanen sanoo, että kyse voi olla kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, jos voidaan todistaa, että työntekijöitä on kohdeltu eriarvoisesti heidän taustansa perusteella.

Seppo Koskinen toivoo, että asia tutkitaan. Hänen mukaansa keskeistä on selvittää, estettiinkö joiltain työntekijöiltä todella poislähtö työpaikasta.

– Osa teoista on jo vanhentuneita, mutta koko ajan näyttää jotakin tapahtuvan.

Kiskonnantapaisen työsyrjinnän tutkinnan yhteydessä tulisi samalla selvitetyksi se, onko asiassa kyse vielä vakavammasta rikoksesta kuten ihmiskaupasta.

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) on hoitanut viimeksi kuluneen vuoden aikana kolmea erimielisyystapausta Kakslauttanen Arctic Resortiin liittyen. Niissä kyse on ollut palkkasaatavista ja työtunteihin liittyvistä epäselvyyksistä.

Pohjois-Suomen aluepäällikön Henna-Kaisa Turpeisen mukaan määrä on pieni verrattuna siihen, miten paljon huonoja kokemuksia työntekijöillä Lapin Kansan jutun mukaan on.

Vähäinen määrä selittyy osittain sillä, että läheskään kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät kuulu Suomessa ammattiliittoon.

Kakslauttasen ongelmien vakavuudesta kertoo kuitenkin se, että samasta yrityksestä on tullut PAM:n selvitettäväksi useita tapauksia.

Turpeisen mukaan samasta paikasta ei yleensä hoideta samankaltaisia juttuja montaa kertaa, vaan asiat saadaan kerralla kuntoon.

– Kakslauttasessa virheet ovat olleet vuosien varrella toistuvia.