Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Joko junasta tulee aito vaih­toeh­to?

-

Junaliikenteeseen tehdään pohjoisessakin kaivattuja investointeja. Tornion ratapihalle on rakennettu huoltovarmuuden takeeksi telinvaihtoraide. Valmistuneella raideosuudella voidaan vaihtaa kerralla kuuden junavaunun teli eli veturin tai rautatievaunun runkoa kannattavan ja sen suhteen kääntyvä alusvaunun raideleveys.

Suomi on elänyt länsinaapureista poiketen Venäjän vallan aikaan rakennetulla itäisellä raideleveydellä. Se on jäänne tsaarin aikaan rakennetuista junaradoista. Itäkaupan kukoistaessa asia ei ollut ongelma, vaan rahti kulki Vainikkalasta ja muista itärajan ylityspaikoista ilman ongelmia.

EU on patistanut jäsenmaitaan siirtymään yhteiseen raideleveyteen, mutta Suomelle se taitaa olla liian kallis ratkaisu. EU-maissa on yleiseurooppalaisesta raideleveydestä poikkeavia raideleveyksiä. Tuskin kaikki ovat kääntymässä uuden raideleveyden kannattajiksi.

Ukrainan sota on heilauttanut maailmaa, eikä sen ennusteta nopeasti normalisoituvan.

Junayhteys Tornionjoen yli Ruotsiin on ollut olemassa yli sata vuotta. Rahtiliikenteessä on toteutettu monenlaisia eri keinoja telileveyden vaihtamiseksi oikeaksi. Osa junien lastista on siirtokuormattu eli nostettu toiseen junaan. Se on kuitenkin hidasta ja kallista.

Etelä-Euroopasta on vuosikymmenien aikana tuotu pohjoisen talviolosuhteisiin testattavaksi useampia testivaunuja. Espanjassa toimiva juna ei välttämättä pelitä lumessa ja pakkasessa.

Venäjän yhteyden katkettua on mietittävä uusia vaihtoehtoja. Ylen haastattelussa (29.3.) tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista myönsi katseen Suomessa yleensä suuntautuvan etelään. Nyt hän näki Nato -jäsenyyden myötä olevan realistista miettiä myös junayhteyksiä pohjoiseen Jäämerelle Suomen ja Ruotsin kautta.

"Pohjoisessa asuvat ymmärtävät pohjoisen olevan mahdollisuus, jossa valtakunnan rajat eivät ole ylittämätön este. Meillä on oikeasti elämää myös rajan toisella puolella."

Lapin Liitto on ajanut vuosien ajan ns. jäämerenrataa. Radan nimi ja linjaus ovat useamman kerran muuttuneet. Pohjoisessa asuvat ymmärtävät pohjoisen olevan mahdollisuus, jossa valtakunnan rajat eivät ole ylittämätön este. Meillä on oikeasti elämää myös rajan toisella puolella.

Ruotsissa on satsattu rannikkoratayhteyteen Tukholmasta pohjoiseen. Haaparannan rataoikaisu saatiin valmiiksi vuosia sitten ja henkilöliikennekin on kulkenut jo kaksi vuotta.

Suomessa saadaan Laurila–Haaparanta-rataosuus sähköistettyä ensi vuonna. Henkilöliikenteen lasketaan alkavan 2025.

Hitaasti raideliikenteen hankkeet etenevät, mutta ehkä nyt uskaltaa jo toivoa, että juna olisi myös pohjoisessa oikea vaihtoehto, kun matkaat etelään, Suomeen tai Eurooppaan.

Seuraava toive voisi olla toimiva raideyhteys myös pohjoiseen. Ensietapiksi sopii Kolarin radan sähköistys ja edelleen Norjaan.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.