Hel­sin­ki-Van­taal­le saapuu tällä het­kel­lä joka päivä ris­ki­mais­ta noin tuhat mat­kus­ta­jaa – viime päivinä ris­ki­mais­ta on tullut noin 30 lentoa päi­väs­sä

Lentoasemia hallinnoiva Finavia ei vielä tiedä, miten viranomaisten tulevat määräykset vaikuttavat Helsinki-Vantaan toimintaan käytännössä. Myös laivayhtiöt odottavat tarkempia ohjeita koronatestauksista. VR ei tiedä, milloin henkilöjunaliikenne Pietariin ja Moskovaan voi taas alkaa.

Tällä hetkellä Helsinki-Vantaalle saapuu lentoja useista riskimaista. Arkistokuva toukokuulta.
Tällä hetkellä Helsinki-Vantaalle saapuu lentoja useista riskimaista. Arkistokuva toukokuulta.
Kuva: Arttu Laitala

Suomeen tulee Helsinki-Vantaan kautta tällä hetkellä riskimaista noin tuhat matkustajaa päivässä, arvioi lentoasemayhtiö Finavia.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuu nyt rajoitusten piirissä olevista maista päivittäin noin 30 lentoa. Määrä vaihtelee jonkin verran päivästä riippuen.

– Noin 30 lentoa päivää kohti on muutamien viime päivien keskiarvo, Finavian viestintäkoordinaattori Elina Suominen tarkentaa.

Suomi ottaa käyttöön kaikille riskimaista saapuville pakolliset karanteenit. Karanteenin rikkominen on rikos. Kaikki riskimaista saapuvat voivat joutua pakolliseen koronavirustestiin.

Lentoasemia hallinnoiva Finavia ei vielä tiedä, miten viranomaisten tulevat määräykset vaikuttavat Helsinki-Vantaan toimintaan käytännössä.

– Teemme tällä hetkellä yhteistyötä viranomaisten ja terveydenalan asiantuntijoiden kanssa, jotta lentoasemaprosessit saadaan muokattua uuden tilanteen vaatimaan muotoon, Suominen kertoo.

– Kun saamme yksityiskohtaiset tiedot siitä, mitä muutokset sisältävät ja vaativat Finavialta, pystymme muokkaamaan lentoasemaprosesseja, kuten matkustajien reittejä, tilajärjestelyjä, lentokoneiden paikoitusta ja matkustajaviestintää, tukemaan uutta tilannetta.

Lentoja Britanniasta, Kiinasta, Ranskasta, Espanjasta...

Riskimaiksi luokitellaan kaikki maailman maat, joita hallitus ei ole erikseen määritellyt turvallisen matkustamisen maiksi.

Tällä hetkellä Helsinki-Vantaalle saapuu lentoja muun muassa näistä riskimaista: Belgiasta (Bryssel), Espanjasta (Malaga), Britanniasta (Lontoo ja Edinburgh), Kiinasta (Shanghai), Ranskasta (Pariisi ja Nizza), Ruotsista (Tukholma ja Göteborg).

Näihin kohteisiin myös lennetään Suomesta. Suominen muistuttaa, että yleensä lentoyhtiöt operoivat tiettyä reittiä, joten Suomesta lähtevien lentojen määrä on päivätasolla suunnilleen sama kuin saapuvien.

Tällä hetkellä Suomeen saapuvien matkustajien määrä Helsinki-Vantaalla on hieman Suomesta lähtevien matkustajien määrää suurempi.

Pohjois-Makedonia on myös riskimaiden listalla. Skopjesta Turkuun lauantaina saapuneella lennolla oli 24 koronavirustartuntaa. Skopjesta odotetaan Turkuun jälleen tiistai-iltana Wizz Airin lentoa.

Finaviasta painotetaan, että lentoyhtiöt päättävät itse, mitä reittejä ne lentävät. Lentoyhtiöt voivat perua tai lisätä lentoja nopealla aikataululla.

"Milloin testaaminen alkaa, ei ole tarkempaa tietoa"

Laivayhtiöt odottavat tarkempia ohjeita koronatestauksista.

– Milloin testaaminen alkaa, ei ole tarkempaa tietoa, Tallink Silja Oy:n viestintäjohtaja Marika Nöjd toteaa.

Hän huomauttaa, että Tallink Silja omistaa itse vain yhden terminaalin, joka on Turun terminaali.

– Siitä olemme keskustelleet. Meillä on antaa sinne paikka, jos testauspisteitä tulee. Valmius on olemassa, mutta mitään ei ole vielä päätetty, Nöjd kertoo.

– Laivayhtiöt, satama ja Turun kaupunki ovat kolme osapuolta, jotka nyt keskustelua käyvät. Meillä on toiveena Turun osalta, että tulisi meidän ja Viking Linen yhteinen testauspiste.

Nöjdin mukaan keskusteluissa on ollut, että testauspisteet olisi syytä sijoittaa terminaalien läheisyyteen ulkopuolelle, esimerkiksi terminaalien väliin Turussa.

– Sama toive on varmasti Helsingissä, eli ei testata ruuhkassa, vaan sivummalla.

Nöjd huomauttaa, että Helsingin satama tekee päätökset testauksista yhdessä terveydenhuollon kanssa Helsingin satamien osalta.

Pakkokaranteeni ei koske Suomesta lähteviä 23 tunnin risteilyjä

Tällä hetkellä niin sanottu pakkokaranteeni ei koske Suomesta lähteviä 23 tunnin risteilyjä.

– Ei ole uutta tietoa, että tulisi pakkokaranteenia Suomeen takaisin saavuttaessa, Nöjd toteaa tiistaina.

Matkoja varanneet ihmiset ovat kuitenkin kyselleet huolissaan, koskeeko pakkokaranteeni heitä, vaikka matkustajat eivät käy fyysisesti Ruotsissa. Kyselyt ovat tulleet ihmisiltä, jotka ovat siis varanneet Turku-Tukholma-risteilyjä.

Pakkokaranteeni koskee kuitenkin niitä, jotka tulevat reittilaivavuorolla Ruotsista Tukholma-Turku-reitillä. Ruotsista saa tulla Suomeen tietyillä edellytyksillä: siis jos on esimerkiksi perhe, mökki tai asunto Suomessa.

Pakkokaranteeni ei koske myöskään rekkakuskeja. He ovat Nöjdin mukaan saaneet liikkua tähänkin asti.

Marika Nöjd kertoo, että Tukholma-Turku-reitillä on ollut ruotsalaisia matkustajia kesällä hyvin vähän. Lähinnä on ollut rekkakuskeja, ja työmatkustusta on ollut jonkin verran koko ajan. Esimerkiksi terveydenhuollon henkilökuntaa kulkee maiden välillä.

– Turun reitin matkustajista valtaosa ovat suomalaisia. Ruotsalaisia risteilijöitä ei ole ollut heinäkuun alusta, jolloin emme enää myyneet heille risteilyjä. Ruotsalaisille tarjotaan Cinderella-laivaa, jossa ei ole suomalaisia, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kertoo.

Venäjälle ei ole päässyt junalla pian viiteen kuukauteen

Suomen ja Venäjän välistä matkustajajunaliikennettä ei ole ollut pian viiteen kuukauteen.

Suomen ja Venäjän välillä liikennöivien Allegro- ja Tolstoi-junien liikennöinti keskeytettiin toistaiseksi 17. maaliskuuta alkaen maiden linjaamien koronavirustilanteen rajaamistoimenpiteiden vuoksi. Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivät Allegro-junat kulkivat normaalisti 18.3. asti.

VR:n viestinnästä kerrottiin tiistaina, että ei ole tietoa, milloin henkilöjunaliikennöinti Suomen ja Venäjän välillä alkaa taas.