Vihreät haluaa sujuvan ra­ta­yh­tey­den Tornion kautta Ruot­siin – "Ju­nal­la illalla Oulusta ja yhdellä vaih­dol­la seu­raa­va­na aamuna Tuk­hol­mas­sa", kaa­vai­lee pu­heen­joh­ta­ja Maria Ohisalo

Liikkuminen muuttuu kun lentohäpeä leviää. Eikä saapuminen nopeasti perille ole tärkeintä, sanoo vihreiden puheenjohtaja.

Kun Laurila–Tornio-ratayhteys sähköistetään, pitää sähköistyksen vuoksi avartaa useita siltoja, muun muassa tämä Tornionjoen ylittävä rautatiesilta.
Kun Laurila–Tornio-ratayhteys sähköistetään, pitää sähköistyksen vuoksi avartaa useita siltoja, muun muassa tämä Tornionjoen ylittävä rautatiesilta.
Kuva: Pekka Aho


Vihreät valmistautuvat jo siihen, että hallituspuolueilta alkaa tipahdella esityksiä elvytyshankkeiksi.

Puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo, että kriisipaketissa kannattaa toteuttaa sellaisia hankkeita, joilla tuetaan vihreää kasvua ja hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteita.

Siihen sopii hallitusohjelmaankin sisältyvä ratahanke Pohjois-Suomessa, Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistys.

– Se tarjoaisi mahdollisuuden lähteä junalla illalla Oulusta ja yhdellä vaihdolla olla seuraavana aamuna Tukholmassa, sanoo Ohisalo.

Väylävirasto julkisti kuukausi sitten selvityksen Laurila–Tornio-rataosuuden sähköistyksen kannattavuudesta. Sen mielestä yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla.

– Maata pitkin matkustaminen on trendinomaisesti nousussa. Ruotsissa puhutaan jo lentohäpeästä (flygskam). Raideyhteyksiä on syytä parantaa niin, että ne olisivat kilpailukykyisiä myös lentämisen kanssa, sanoo Ohisalo.

Vihreiden puheenjohtajan mielestä liikkumisvälinettä ei enää valita sillä perusteella, millä ollaan nopeimmin perillä.

– Myös matkustaminen on itsessään elämys, kun se tehdään hyvillä yhteyksillä ja hyvillä junilla. Ruotsin yhteys olisi molempiin suuntiin hyvä hanke. Se palvelisi myös Lapin matkailua, ja olisi kannattava, sanoo Ohisalo.

Lapin kansa kertoi Haaparannan henkilöliikenteen avaamisesta lauantaina  

Elvytyshankkeiden aika tulee akuutin kriisin jälkeen

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmä esitti, että koronakriisistä selviämiseksi tarvitaan mittavaa elvytystä.

Milloin elvytyshankkeisiin liittyvien päätösten aika on, sitä sisäministeri Maria Ohisalo ei vielä ryhdy tarkasti määrittelemään.

– Muutaman kuukauden ajan tehdään vielä akuutteja kriisitoimia, mutta samalla siirrytään kohti elvytysaikaa.

Väylävirasto: Täysin kannattamatonta sähköistää

Väyläviraston huhtikuussa julkaiseman selvityksen tuomio oli tyly: sähköistämisen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus olisi nolla eli se olisi täysin kannattamaton hanke.

Perusteluna oli se, että sähköistämisen vastapainoksi ei tulisi riittävää rahtiliikennettä. Henkilöliikenteen merkitystä ei edes kannattanut arvioida.

Selvitystä tekemässä ollut Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen sanoo, että yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden pitäisi olla vähintään 1.

Siihen päästäisiin, jos tavaraliikennettä olisi 3,5 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 sitä oli 0,33 miljoonaa tonnia.

Tavaraliikenne on suorastaan romahtanut 10 vuodessa.

– Siirtokuormaus toisesta junasta toiseen junaan Haaparannalla maksaa. Rautatie on hävinnyt merikuljetuksille, sanoo Viljakainen.

Henkilöliikenteen puuttuminen ei kannattavuuslaskelmassa auttaisi.

Viljakainen sanoo, että henkilöliikenne olisi joka tapauksessa yhteiskunnan subventoimaa liikennettä, jolloin yhteiskuntataloudellinen kannattavuus laskisi edelleen.

Sähköistys ja turvalaitehankinnat maksavat noin 24 miljoonaa euroa

Sujuvan ratayhteyden saamiseksi Suomen ja Ruotsin välille tarvitaan sähköistys noin 20 kilometrin matkalle Keminmaan Laurilasta Tornioon. Hinta on noin 14 miljoonaa euroa.

Se tarvitaan, että Ruotsin suuntaan voitaisiin ajaa samoilla sähkövetureilla kuin Kemiin saakka.

Sen lisäksi henkilöliikennettä varten tarvitaan tekniset järjestelyt, joita kutsutaan junakulkuteiksi. Niillä tarkoitetaan tavaraliikennettä parempia turvalaitteita ja muun muassa matkustajalaitureita asemille. Sen lisäksi paria siltaa, muun muassa rautatiesiltaa yli Tornionjoen, pitäisi korjata, että sähköistys saadaan mahtumaan silloille. Hinta on 10 miljoonaa euroa.

Ruotsissa ajetaan junilla paljon lujempaa

Näillä toimilla päästäisiin tilanteeseen, jossa junat Oulusta Tornioon voisivat ajaa 140 kilometrin tuntinopeutta. Tosin sekin on kaukana siitä, että rajan toisella puolella Ruotsissa päästellään pian nopeimmillaan 250 kilometriä tunnissa.

– Tasoristeykset pitäisi poistaa, ja perinteisellä kalustolla ajettaessa kaarteita pitäisi loiventaa, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Jarno Viljakainen.

Parhaimmillaankin Suomen radoilla voidaan ajaa 200 kilometriä tunnissa.

Ruotsi investoi miljardeja Pohjois-Ruotsin ratoihin

Ruotsi puolestaan satsaa voimakkaasti Pohjois-Ruotsin ratayhteyksiin. Mittavin hanke on kokonaan uusi rautatie Uumajan ja Luulajan välille. Norrbotniabanan nimellä kulkeva, 270 kilometriä pitkä rata maksaa noin 3 miljardia euroa. Uuden ratayhteyden pitäisi olla valmis koko pituudeltaan vuonna 2030.

Jo ennen sitä aloitetaan valtion tukemana henkilöjunaliikenne Haaparannan ja Pohjois-Ruotsin suurimman kaupungin Luulajan välillä. Se on tarkoitus aloittaa keväällä 2021. Nyt rataosuudella kulkee vain tavarajunia.