Lokakuussa voimaan tuleva niin sanottu sairaalalaki on johtanut Lapin hyvinvointialueella (Lapha) tilanteeseen, jota voi kuvailla vähintäänkin sekavaksi.
Laki pakottaa karsimaan toimintoja Länsi-Pohjan keskussairaalasta ja edellyttää tehtävien uusjakoa Länsi-Pohjan ja Lapin keskussairaalan kesken. Lain tulkinnasta on kehkeytynyt Laphan sisällä kärjekäs kiista, jossa setvitään myös sitä, päättävätkö sairaaloiden välisestä työnjaosta Laphan johtavat viranhaltijat vai luottamushenkilöt.
Erimielisyydet lain tulkinnasta koskevat sitä, kuinka paljon sairaalatoimintoja keskitetään Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan ja kuinka paljon toimintoja karsitaan Kemistä Länsi-Pohjan keskussairaalasta. Lapin aluehallitus on aiemmin päättänyt, että toimintoja ei saa keskittää enemmän kuin laki edellyttää.
Länsi-Pohjasta katsoen näyttää kuitenkin siltä, että Laphan virkajohto ei kunnioita aluehallituksen päätöstä, vaan pyrkii keskittämään toimintoja Rovaniemelle enemmän kuin laki vaatii. Erimielisyyttä on muun muassa kardiologisen hoidon ja tekonivelleikkausten jatkumisesta Kemissä. Erimielisyydet ovat tulleet esille työryhmissä, joissa sairaaloiden työnjakoa on valmisteltu.
Kiistaan tuli uusia kierroksia viime viikon torstaina, kun Lapha yllättäen tiedotti terveyspalveluiden johdon tehneen linjaukset lain vaikutuksista sairaaloiden toimintaan ja työnjakoon. Tiedotteessa kerrottiin muun muassa kaikkien tekonivelleikkausten keskittämisestä Lapin keskussairaalaan sekä Länsi-Pohjan keskussairaalan yöaikaisesta päivystysvahvuudesta.
Tiedote aiheutti tuohtumusta Laphan luottamushenkilöissä. Lapin Kansan julkaisemassa mielipidekirjoituksessa (LK 24.6.) joukko aluevaltuutettuja katsoi, että virkajohto on kävellyt aluehallituksen päätöksen yli. Kirjoittajien mielestä sairaaloiden toiminnoista päättäminen kuuluu luottamushenkilöille eikä viranhaltijoille.
Myös maanantaina kokoontunut aluehallitus katsoi, ettei virkajohdon päätöstä voi pitää lopullisena. Aluehallituksen puheenjohtajan Timo Peisan (kesk.) mukaan aluehallitus ja nyt perustettu uusi ohjausryhmä linjaavat yhdessä, mistä asioista sairaaloiden välisessä työnjaossa päättävät viranhaltijat ja mistä poliitikot.
Virkajohdon päätöstä selitti Ylelle Laphan terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo, jonka mukaan "kyseessä ei ollut hallinnollinen päätös palvelutasosta tai -verkosta, vaan työnjohdollinen päätös valmistelua koskien". Palon kommenttia voi tulkita niin, että päätöksen tekeminen kuului virkajohdon toimivaltaan.
Päätös piti Palon mukaan tehdä tässä vaiheessa, jotta työssä päästään eteenpäin ja muutokset ehditään tehdä, ennen kuin sairaalalaki tulee voimaan lokakuussa.
Kiistely Länsi-Pohjan keskussairaalan palveluista ei ole Laphassa uutta, sillä hyvinvointialueen alkutaivalta sävytti kädenvääntö synnytystoiminnan keskittämisestä Rovaniemelle. Nyt kiistely näyttää johtaneen aiempaa tulehtuneempaan tilanteeseen varsinkin Länsi-Pohjan edustajien ja Laphan virkajohdon välillä.
Virkajohdon viimeviikkoinen tiedote vain pahensi tilannetta ja osoitti täydellistä pelisilmän puutetta. Tiedote näytti tulevan päättäjille yllätyksenä, minkä vuoksi päättäjät kokivat tulleensa ohitetuiksi ja virkajohdon ylittäneen toimivaltansa.
Kiista näyttää hämmentävältä myös Laphan asiakkaiden kannalta etenkin Länsi-Pohjan alueella. Kiista ei ole omiaan ainakaan lisäämään luottamusta Laphan toimintakykyyn eikä päätöksenteon johdonmukaisuuteen.
Lapin hyvinvointialueen luottamushenkilöt edustavat eri puolueita ja maakunnan eri osia. Siksi on ymmärrettävää, että aluevaltuutetut kiistelevät keskenään ja päätökset syntyvät äänestäen. Kiistely kuuluu demokratiaan. Luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välinen kiistely on toinen juttu. Se vaikeuttaa asioiden valmistelua ja hidastaa päätöksentekoa.
Eripuraisuuden sijaan Lapin hyvinvointialueelle kaivattaisiin yhtenäisyyttä varsinkin nyt, kun alueella on alkamassa arviointimenettely. Siinä varmasti auttaa, jos poliittisilla päättäjillä ja virkajohdolla on yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan hyvinvointialueen toimintaa tulee kehittää.