Hyvinvointialueille tulee uusia tehtäviä Puolustusvoimien ja Naton tukemiseksi, jos asiaa koskeva lakiesitys etenee. Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella, ja lain on tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä.
Uusien tehtävien tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta vastata muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Erityisesti halutaan valmistautua siihen, että terveydenhuolto pystyy jatkamaan ja laajentamaan toimintaansa sotilaallisten iskujen aikana.
Käytännössä laki velvoittaa hyvinvointialueet suunnittelemaan, miten ne toimivat siirrettävissä tai suojaan sijoitetuissa tiloissa, sekä varmistamaan tällaisten tilojen olemassaolon. Tarvittaessa laki mahdollistaa uusien tilojen rakentamisen ja varustamisen sekä tarvittavat lisäresurssit myös ensihoitoon.
Uudet tehtävät eivät ole lakiesityksen mukaan kaikilla hyvinvointialueilla samanlaisia, vaan ne määritellään aluekohtaisesti. Tehtävät eivät ole julkista tietoa.
Lakiesityksen taustalla vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka on näyttänyt, että sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuri on keskeinen sodankäynnin kohde. Tämän vuoksi poikkeusolojen sote-valmiudet vaikuttavat merkittävästi maanpuolustuskykyyn.
Toimitilojen suojaamisen ja siirrettävyyden lisäksi sote-valmiudet tarkoittavat myös mahdollisuutta toimintojen hajauttamiseen. Lakimuutoksen vaikutuksesta hyvinvointialueet joutuvatkin jatkossa tarkastelemaan toimitilaverkostoaan myös puolustuksellisen varautumisen näkökulmasta. Alueiden tulee ottaa huomioon toimitilat, joita voidaan hyödyntää poikkeusoloissa.
Aiheellinen kysymys on, miten tällaisia tiloja löytyy, kun hyvinvointialueet ovat ensimmäisten toimintavuosiensa aikana lakkauttaneet ja yhdistäneet terveydenhuollon yksiköitä sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Lapissakin on lakkautettu useita pienten kuntien vuodeosastoja.
Länsi-Pohjan keskussairaalan kohdalla kysymys on erityisen ajankohtainen. Hajauttamisen ja varautumisen näkökulmasta "Länskässä" tulisi säilyttää mahdollisimman laajat toiminnot, kun taas viime joulukuussa hyväksytty sairaalalaki pakottaa supistamaan niitä. Missä määrin toimintoja täytyy lain perusteella supistaa, siitä kiistellään parhaillaan Lapin hyvinvointialueen (Lapha) sisällä.
Kemin kaupunki on jo antanut lakiesityksestä lausunnon, jossa se korostaa Länsi-Pohjan keskussairaalan merkitystä poikkeusoloissa.
Lausunnossa pidetään selkeänä haavoittuvuutena sitä, että Lapin erikoissairaanhoito keskitettäisiin Rovaniemelle, joka on strategisesti merkittävä paikka myös sotilaallisesti. Mahdollisissa konflikteissa Rovaniemi on herkkä kohde, ja yksittäinen isku Rovaniemelle voisi lamaannuttaa suuren osan Lapin sairaanhoitokapasiteetista.
Kemi vaatiikin "Länskän" roolin tunnistamista sekä laaja-alaisena erikoissairaanhoitoa tarjoavana yksikkönä että kriittisenä osana Lapin ja Pohjois-Suomen sairaalaverkkoa. Leikkaussalivalmiuden säilyttäminen useammassa yksikössä Lapin alueella on Kemin kaupungin mukaan välttämätöntä.
Lausunnossaan Kemi moittii kärkevästi Laphan virkajohtoa siitä, että se suunnittelee Länsi-Pohjan päivystyksellisen roolin alasajoa. Kemi onkin oikeassa siinä, että päivystystoiminnan supistaminen Länskässä on ristiriidassa maanpuolustuksellisen varautumisen kanssa.
Pääsyyllinen Länskän toiminnan supistamiseen on kuitenkin sairaalalaki. Se on nykyisen hallituksen valmistelema kuten myös nyt lausunnolla oleva lakimuutos. Hallitukselta toivoisikin logiikkaa sen suhteen, miten eri näkökulmat otetaan lainsäädännössä huomioon.
Ei ole järkevää, että yksi laki vaatii supistamaan toimintaa ja toinen laki vaatii varautumaan toimintojen hajauttamiseen ja siirtämiseen.
Valtio aikoo rahoittaa kokonaisuudessaan kulut, joita hyvinvointialueille tulee uusista poikkeusoloihin ja puolustuksen tukemiseen liittyvistä tehtävistä. Paljonko kuluja kaikkiaan kertyy, sitä ei lakiesityksen perusteluissa arvioida. Lakiesityksen hintalappu selviääkin vasta sitten, kun sitä käsitellään tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion yhteydessä.