Lä­hi­mat­kai­lua ja his­to­riaa Me­ri-La­pis­sa

Lähimatkailusta innostuneiden kannattaa harkita vierailuja Meri-Lapin lukuisilla kiinteillä muinaisjäännöksillä.

Tervolan Törmävaaraan on rakennettu ennallistuksia kivikautisista asumuksista. Opastekylteissä jaetaan tietoa kivikauden elämästä.
Tervolan Törmävaaraan on rakennettu ennallistuksia kivikautisista asumuksista. Opastekylteissä jaetaan tietoa kivikauden elämästä.
Kuva: Siru Uusi-Seppälä

Lähimatkailun suosio ja ulkoilu on ollut nousussa kevään ja kesän aikana. Meri-Lapin maastosta löytyy vuosituhansien taa kurottelevaa historiaa niille, jotka haluavat ottaa lähimatkailun elementiksi palan historiaa: kiinteitä muinaisjäännöksiä on kattavasti eri aikakausilta aina kivikaudesta historialliseen aikaan.

– Täällä on paljon kaikkea ja kaikkialla, vahvistaa Tornionlaakson museon arkeologi Titta Kallio-Seppä.

Kivikautisia kohteita ovat esimerkiksi Tainiaron asuinalue ja kalmisto Simossa ja Törmävaaran asuinalueet Tervolassa.– Monet kivikautiset asuinpaikat ovat yksittäisiä. Tainiarossa hauta-alue tekee siitä erityisen, Kallio-Seppä kertoo.

Törmävaaran laaja asuinalue on poikkeuksellisen laaja ja säilynyt verrattain hyvin näihin päiviin asti. Asumuspainanteita erottuu pitkässä rivissä. Tämä ei ole kivikauden asumuksille ihan tyypillistä: usein kivikauden asumuksista ei ole jäänyt jälkiä, jotka näkyisivät tänä päivänäkin maastosta.

– Mutta Törmävaarassa saa tunteen siitä, että siellä on oikeasti ollut jotain. Asiaa ei tarvitse niin sanotusti kuvitella, Kallio-Seppä kertoo.

Rauta-aikaisista kohteista Kallio-Seppä nostaa esille Tornion Rakanmäen.

– Rakanmäki on myös maisemallisesti hieno kohde ja näyttävä paikka, Kallio-Seppä kertoo.

Valmarinniemen kirkonpaikka Keminmaassa on merkittävä kohde keskiajan tutkimukselle. Siellä hautauksissa näkyy siirtymä kristilliseen aikaan: paikalta on löytynyt poikkeuksellisesti sekä kristillistä hautausperinnettä että polttohautakuoppia.

Historialliselta ajalta ovat peräisin Tervolan pururadan varressa sijaitseva vanha hautausmaa ja Kemin Vallitunsaaressa sijaitseva sotavankien hautausmaa puuristeineen. Hautausmaat ovat Kallio-Sepän mukaan kiinnostavia kohteita.

– Hautausmaat kertovat paikkakuntien historiasta ja menneestä ajasta, Kallio-Seppä kertoo.

Luu- tai leikkuuhuoneen jättämä painanne Tervolan vanhalla hautausmaalla.
Luu- tai leikkuuhuoneen jättämä painanne Tervolan vanhalla hautausmaalla.
Kuva: Titta Kallio-Seppä

Muistomerkkien kehitys näkyy hautausmailla. Esimerkiksi 1800-luvun peltisiä hautamuistomerkkejä on säilynyt vanhoilla hautausmailla:

– Jokaisella alueella on tietyn tyyppisiä peltimuistomerkkejä. Niissä näkyy paikallinen kädenjälki, Kallio-Seppä kertoo.

Historialliselta ajalta on peräisin myös Ylitornion Aavasaksanvaaralla sijaitseva Struven mittauspiste. Alueelta löytyy myös vanhempaa historiallista kerrostumaa: vaarasta löytyy raaka-aineen hankintapaikkoja esihistorialliselta ajalta. Aavasaksalla kannattaa vierailla myös uskomattomien maisemien vuoksi.

Joskus arkeologisia kohteita katoaa ihmisen toiminnan myötä.– Näin ei tietenkään saisi käydä, Kallio-Seppä toteaa. Kiinteät muinaismuistot on suojeltu muinaismuistolailla.

Kallio-Sepän työhön museolla kuuluu tehdä maankäyttöön liittyviä lausuntoja. Jos alueelle suunnitellaan esimerkiksi metsänhakkuuta, arkeologi antaa lausunnon siitä, miten lähistön kiinteät muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon.Kohteilla liikkujan tulee muistaa kunnioittaa yhteistä kulttuuriperintöä. Kohteisiin ei saa kajota millään tavalla: maata ei saa kaivella, eikä esimerkiksi kivirakenteiden kiviä siirtää. Roskia, kuten elintarvikepakkauksia tai tupakantumppeja, ei saa jättää luontoon.– Paikan olisi oltava lähtiessä sellainen kuin sinne tullessakin, Kallio-Seppä painottaa.

Hautausmailla, kirkoissa ja muissa yksilöille ja yhteisöille merkittävissä kohteissa on muutoinkin syytä käyttäytyä kunnioittavasti ja muita häiritsemättä. Useissa kohteissa kannattaa muistaa asianmukainen varustus, kuten hyvät kengät ja hyttysmyrkky.

Muinaisjäännökset ympäri Suomen löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi) paikannimellä hakemalla.

Ryhmille järjestettäviä retkiä arkeologisille kohteille voi pyytää Tornionlaakson museon kautta.


-

1. Varhaiskampakeraaminen asuinpaikka ja kalmisto, Tainiaro (Simo)

Suomen laajin kivikautinen kalmistoalue sijaitsee Simojoen etelärannalla. Asuinpaikka oli käytössä 7000– 6000 vuotta sitten. Ihmiset elivät pääasiassa hylkeenpyynnillä ja kalastuksella.

2. Kivikautinen asuinpaikka, Törmävaara (Tervola)

Yksi Euroopan laajimmista kivikautisista asuinpaikka-alueista. Vaaran pohjoisrinteellä sijaitsee lähes 3 kilometriä pitkä asuinalueiden vyöhyke, jossa on yli 300 asumuspainannetta ja muita asumiseen liittyviä kuoppia, kuten jäte- ja varastokuoppia. Löydöistä on päätelty, että kyseessä on ollut aikanaan hyvä pyyntipaikka: my ös Törmävaarasta on löydetty hylkeenluita. Paikalta löytyy opasteet.

3. Rautakautisia hautaröykkiöitä ja asuinpaikka, Rakanmäki (Tornio)

Tornion Rakanmäeltä löytyy kahdeksan hautaröykkiötä ja laaja rautakautinen asuinpaikka.

4. Keskiaikaisten kirkkojen ja kalmiston paikka, Valmarinniemi (Keminmaa)

Keminmaan Valmarinniemen keskiaikainen kirkonpaikka.

5. Käytöstä poistettu hautausmaa (Tervola)

1880-luvun lopulla käyttöön otettu vanha hautausmaa, oli käytössä noin 10 vuotta. Hautausmaata ympäröi kivinen muuri, pääportilta hautausmaalle johtaa polku. Kallio-Sepän mukaan hautausmaalta löytyy myös luuhuoneen jäännökset.

6. Venäläisten sotavankien hautausmaa, Vallitunsaari (Kemi)

Hautausmaa Vallitunsaaressa, Isohaaran ja Vähähaaran erkanemiskohdassa. Saarella suojeltujen rakennusten lisäksi puuristeistä koostuva hautausmaa.

7. Struven mittauspiste, Aavasaksa (Avasaksa) (Ylitornio)

Struven mittausketju on Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välinen kolmiomittausketju. Sillä selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa 1800-luvulla. Yksi pisteistä sijaitsee Ylitorniolla, Aavasaksan näköalatornin kohdalla.