Kemin biotuotetehtaan on määrä käynnistyä syyskuun loppuun mennessä, eli aivan lähiviikkoina. Aikataulu pitänee, koska Metsä Group ei ole loppusuoralla muutakaan viestinyt.
Tehdas valmistuu epäsuotuisalla hetkellä, sillä sellun hinta on alentunut markkinoilla jyrkästi. Metsäyhtiöt ovat jo rajoittaneet tuotantoaan, kun kysyntä sakkaa. Tilanne on juuri päinvastainen kuin kuusi vuotta sitten, kun Metsä Groupin ensimmäinen biotuotetehdas käynnistyi Äänekoskella.
Teollisuuden miljardi-investoinnit tehdään vuosikymmenien ajaksi. Pitkällä aikavälillä markkinaheilahtelu on normaalia taustakohinaa, joka kuuluu syklisen liiketoiminnan luonteeseen.
Syytä huoleen on niillä vanhoilla sellutehtailla, joiden kannattavuus on Kemin uutta jättilaitosta huonompi. Hankalassa markkinatilanteessa niille voi käydä "veitsiluodot" – tai ehkä paremminkin "kemijärvet".
Metsä Group haluaa kutsua uusia isoja sellutehtaitaan biotuotetehtaiksi, koska puuta on tarkoitus jalostaa nykyistä pitemmälle. Katse kääntyykin seuraavaksi siihen, miten yhtiö pitää sanansa.
Kemin biotuotetehtaan kyljessä on hyvin tilaa uusille bisneksille. Metsä Group kehittelee esimerkiksi nykykankaita vastuullisempien puuperäisten tekstiilien valmistusta.
Hurjempiakin ajatuksia on pöydällä. Metsä Group ja Fortum selvittävät vuoden loppuun mennessä, miten sellutehtaiden päästöistä voisi jalostaa fossiilisten polttoaineiden korvaajia.
Jos tällaiseen ryhdyttäisiin Kemissä, biotuotetehtaan viereen rakennettaisiin paljon uutta. Hiilidioksidiin talteenoton ja nesteytyksen lisäksi Kemiin tarvittaisiin elektrolyysilaitos vedyn valmistukseen, sekä jalostamo vetyä ja hiilimolekyylejä yhdistämään.
Lopputuote olisi todennäköisesti metanoli, jonka voisi jalostaa edelleen vaikkapa autojen synteettiseksi polttoaineeksi.
Uusi teknologia söisi todella paljon sähköä, joten ei ole kaukaa haettu ajatus, että Fortum rakentaa aikanaan uudet pienydinvoimalat sekä Tornion että Kemin isoille tehtaille.
Kemin biotuotetehtaan valmistuminen merkitsee myös sitä, että hakkuiden rajat tulevat vastaan. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuu siis entistä kovempi paine.
Metsä Group on luvannut puuttua tarmokkaasti luontokatoon muun muassa monipuolistamalla metsien rakennetta. Metsiin on tarkoitus jättää enemmän vanhoja puita ja arvokkaimmat kohteet suojella.
Metsä Groupin tulee jalkauttaa uudet vihreät käytännöt puunhankintaansa heti, sillä tulokset näkyvät pitkällä viiveellä. Myös muiden metsäyhtiöiden kannattaa varautua siihen, että luontovastuun perään kysellään tulevaisuudessa entistä kovemmin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on kuvannut tehtaiden piippujen tulppaamista hallituksen rajuimmaksi ilmastolinjaukseksi.
Mykkäsen mukaan hallitus aikoo huolehtia, että teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt otetaan kattavasti talteen 2030-luvun puoliväliin mennessä, mikä pienentäisi Suomen ilmastopäästöjä dramaattisesti.
Olisi kaikkien kannalta parasta, jos päästöt voidaan jalostaa kaupallisesti kannattavasti puhtaiksi tuotteiksi niin kuin Metsä Group ja Fortum suunnittelevat.