Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kuka ajaa hak­kui­ta kaa­vaan?

Mikä on Nangu- ja Sarmivuonon hakkaamattomien virkistysmetsien kohtalo vireillä olevassa Ivalon alueen osayleiskaavassa?

Inarin itäosissa aloitettiin 1920-luvulla ATIF-konsession hakkuut. Valtio oli myynyt pystykaupalla kaksi miljoonaa runkoa tukkipuita Norjaan, hakkuut kestivät 1930-luvulle asti. Metsähallitus oli 1928 antanut ohjeet piirikuntakonttorille rantametsien rajaamisesta hakkuiden ulkopuolelle. Leimauksia ei saanut ulottaa puolta kilometriä lähemmäksi Inarijärveä. Tämä koski myös poltto- ja rakennuspuuhakemuksia. Kannanotto oli lähtökohtana 1955 perustetulle Inarijärven luonnonhoitometsälle, myöhemmälle virkistysmetsälle, johon myös Nangu- ja Sarmivuonon rantametsät sisältyivät.

Kyseessä on poikkeuksellisen arvokas hakkuilta säästynyt rantametsäkokonaisuus. Virkistysmetsät olivat aiemmin Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa osana julkisia hallintotehtäviä, mutta siirtyivät metsähallituslain muuttuessa metsätalouden liiketoiminnan taseeseen. Siirrosta olivat eri tahot huolissaan, koska niiden katsottiin mahdollistavan hakkuiden aloittamisen virkistysmetsissä.

Kirjoittajia ihmetyttää se, miksi Ivalon alueen osayleiskaavan kaavaluonnoksessa esitetään yhä Inarijärven rantahakkuut mahdollistava kaavamerkintä.
Kirjoittajia ihmetyttää se, miksi Ivalon alueen osayleiskaavan kaavaluonnoksessa esitetään yhä Inarijärven rantahakkuut mahdollistava kaavamerkintä.
Kuva: Olli Miettunen

Vastustavaan adressiin kirjoitti nimensä yli 100 000 kansalaista. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä vakuuttivat (LK 3.10.2015 ja 2.3.2016) , että virkistysmetsien käyttö säilyy ennallaan. Samaa vakuuttivat myös maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt (Inarilainen 24.2.2016) ja useat Lapin kansanedustajat.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä lausui, että alueet, jotka ovat nyt virkistyskäytössä säilyvät siinä. Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Kii Korhonen vahvisti tämän (LK 7.2.2017): ”Virkistysmetsät on rajattu 2020 voimassa olevassa luonnonvarasuunnitelmassa hakkuiden ulkopuolelle, eikä tähän ole suunnitteilla muutosta”. Inarin edellinen kunnanhallitus hyväksyi hakkuukieltoa koskevan kaavamerkinnän.

Siksi ihmetyttää suuresti se, miksi kaavaluonnoksessa VR-1/v-alueelle yhä esitetään hakkuut mahdollistava kaavamerkintä ja rajausta on paikoin kavennettu alkuperäisestä. Mikä taho sitä sinne ajaa? Ovatko nykyiset johtajat unohtaneet sen, mitä aiemmin on luvattu?

Inarilaisen jutussa (2.10.) Ivalon alueen yleiskaavaehdotuksesta kaavoittaja toteaa, että ”Inarijärven virkistysarvoa kaava pyrkii turvaamaan vahvasti”. Jos hakkuut rantametsissä (VR-1/v alue) sallitaan, näin ei tule tapahtumaan. Inarin rantametsät ovat kaikille luonnossa liikkujille tärkeitä virkistysmetsiä.

Ilkka Roininen, Olli Osmonen, Heikki Karhu, Seppo Saraspää ja Veikko Väänänen