Orpon hallituksen käynnistämä vaalijärjestelmän muutos ei kelpaa Lapin kansanedustajille. Kansanedustaja Heikki Autto (kok.) esittää tilalle ratkaisua, missä Lappi, Kainuu ja Koillismaa olisivat yhtä vaalipiiriä (Yle 2.5.).
Idea saa kannatusta muiltakin Lapin kansanedustajilta. Ongelmana on, ettei asiasta ole käyty keskustelua Oulun vaalipiirissä asuvien kanssa.
Muitakin ongelmia löytyy. Yksi niistä on muutoksen pysyvyys. Äänikynnysongelma palaa, jos ja näillä näkymin kun pohjoisimman Suomen asukasluku jatkaa pienenemistään tulevinakin vuosikymmeninä.
Oikeusministeriön virkatyöryhmä alkoi viime joulukuussa valmistella hallituksen esitystä vaalialuemallista, jonka on määrä edetä eduskuntaan syksyyn mennessä. Uudessa mallissa pienet, alle kahdeksan kansanedustajan vaalipiirit on tarkoitus yhdistää suurempien piirien kanssa äänten laskennan ajaksi.
Muutos osuisi ensimmäisenä pohjoisimpaan vaalipiiriin. Kuuden kansanedustajan Lapin on määrä muodostaa tekninen vaalialue 18 edustajan Oulun vaalipiirin kanssa. Molemmat säilyttäisivät edustajapaikkansa, mutta paikkajakoon vaikuttavat vertausluvut laskettaisiin piireille yhdessä.
Tämä laskisi Lapin piilevää äänikynnystä nykyisestä 13–14:stä noin neljään prosenttiin. Esimerkiksi Uudellamaalla luku on 2,5. Äänikynnysluku kertoo, kuinka suuren osan äänistä puolueen on saatava, jotta se saa yhden ehdokkaan läpi vaaleissa. Lapissa tähän on tarvittu yli 12 000 ääntä, Uudellamaalla noin 2 000.
Nyt vireillä oleva uudistus edellyttää perustuslain muutosta, johon tarvitaan kahden peräkkäisen eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö. Nykyeduskunnasta tuki löytynee, mutta seuraavasta ei ole varmuutta. Hallituksen tavoitteena on saada muutos voimaan 2031 eduskuntavaaleihin mennessä.
Autton esittämä idea ei vaatisi muutoksia perustuslakiin, koska vaalipiirien määrä pysyisi 12:ssa. Lainsäädännöllisesti muutos olisi helppo toteuttaa, poliittisesti ja alueellisesti ei. Kolmen kansanedustajan Koillismaa ja Kainuu ovat perinteisesti olleet osa Oulun vaalipiiriä, eikä niistä löytyne myötämieltä muutokselle. Eikä Orpon hallituskaan tätä esitä – sen katse on tiukasti vaalialuemallissa.
Lapin kansanedustajat kritisoivat vaalialuemallia monimutkaisuudesta, sekavuudesta ja siitä, että se toisi Suomeen kaksi erilaista vaalijärjestelmää. Oululaisten ääniä ei haluta sotkea lappilaisten ääniin.
Vaikka kritiikki on osin aiheellista, pääsyy muutosvastarintaan löytynee vallasta. Poliitikot ja puolueet pelkäävät menettävänsä asemiaan. Vanha malli suosii Lapin vanhoja valtapuolueita, erityisesti keskustaa. Pienempien puolueiden on ollut lähes mahdotonta saada ehdokkaitaan läpi eduskuntavaaleissa.
Nykytilanne on kestämätön, sillä se nakertaa kansanvallan toimivuutta ja uskottavuutta. Järjestelmää on pakko muuttaa, jos äänestäjän uurnaluottamus halutaan palauttaa. Äänellä on oltava katetta, muuten yhä useampi äänestäjä jättää vaalit väliin.
Tässä tilanteessa tuntuu oudolta, ettei kukaan poliitikko tai mikään puolue ole nostanut esiin parasta äänikynnyslääkettä, vaikka se on kaikkien tiedossa. Kyse on koko manner-Suomen kattavasta vaalialueesta, missä kukin vaalipiiri saisi pitää edustajapaikkansa, mutta vaalitulos laskettaisiin puolueiden koko maan äänimäärän perusteella. Piilevä äänikynnys laskisi kaikkialla noin puoleen prosenttiin. Pienpuolueiden vyöryn eduskuntaan estäisi 2,5–3 prosentin valtakunnallinen äänikynnys.
Syy hiljaisuuteen lienee sama kuin vaalialuemallivastuksessakin. Eduskuntapuolueissa on laskettu Suomi-vaalialueen vaikutuksia omaan kansanedustajamäärään ja todettu, että riski oman valta-aseman heikkenemiseen on liian suuri.
Tältä pohjalta ei tarvitse ihmetellä sitä, miksi rikkinäisen vaalijärjestelmän korjaaminen on ollut niin vaikeaa. Yrityksiä on ollut vuosikymmenien varrella useita, ja ne kaikki ovat epäonnistuneet. Niin käynee myös tuoreimmalle viritelmälle.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei kuulu uuden aluevaalimallin kannattajiin. Hän pelkää sen heikentävän vaalijärjestelmän yhdenvertaisuutta, läpinäkyvyyttä ja äänestäjien luottamusta. Sen sijaan koko maan kattava vaalialue eli niin kutsuttu Tarastin malli on Jääskeläisen mieleen. Nimensä kyseinen malli on saanut selvitysmies Lauri Tarastilta, jonka johdolla Suomen vaalijärjestelmää yritettiin uudistaa 2007–11. Uudistus kaatui toisessa eduskuntakäsittelyssä – pääkaatajana toimi SDP. Aluevaalimallia vastustaa eniten keskusta, jonka voimat eivät yksin riitä hallituksen esityksen kaatoon. Aika näyttää, saako keskusta kaatotukea muilta oppositiopuolueilta.