Varhaiskasvatuksen kriisi ei ole hellittänyt vaan on pikemminkin saamassa uusia kierroksia. Rovaniemellä viimeisin käänne on se, että kaksi yksityistä päiväkotia kaatuu kaupungin syliin. Valtakunnallinen Pilke-ketju luopuu kahdesta päiväkodistaan kannattamattomina. Päiväkodit siirtyvät liikkeenluovutuksella kaupungille, jonka on joka tapauksessa järjestettävä niissä oleville lapsille varhaiskasvatus.
Toinen siirtyvistä päiväkodeista ehti toimia vain reilut 2,5 vuotta, eikä sitä Pilkkeen mukaan saatu koskaan kannattavaksi. Päiväkoti kärsi jatkuvasta henkilöstöpulasta, ja se sai Lapin aluehallintovirastolta huomautuksen lainvastaisesta toiminnasta (LK 24.3.).
Toinen kaupungin hoteisiin siirtyvistä päiväkodeista on alun perin kaupungin oma yksikkö, joka yksityistettiin vuonna 2016. Erikoiseksi asetelman tekee se, että tuolloin päiväkodin toiminnan otti vastuulleen paikallinen Kotola-ketju. Sen omisti Mari Jolanki (kesk.), joka sittemmin myi ketjunsa Pilkkeelle. Nyt Jolanki istuu Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunnassa puheenjohtajana ja oli siinä roolissa päättämässä entisen päiväkotinsa kohtalosta.
Jolanki pitää varhaiskasvatuksen tilannetta ”harmittavana” (LK 31.3.). Toivoa sopii, ettei hän tyydy vain harmittelemaan vaan panee päättäjänä toimeksi, jottei varhaiskasvatuksen kriisi Rovaniemellä enää syvene. Aiemmasta kokemuksesta päiväkotiyrittäjänä luulisi olevan hyötyä. Jolanki jos joku tietää, mitä ovat alan haasteet ja miten varhaiskasvatuksen kulurakenne muodostuu.
Päiväkotiyritysten viesti on, ettei kaupungin palveluseteli riitä nykyisellään kattamaan toiminnan kuluja. Jos näin on, setelin suuruutta on syytä tarkastella uudelleen. Muuten vaarana on, että kaupunki löytää pian helmoistaan muutkin yksityiset päiväkodit, joita Rovaniemellä on runsaasti.
Peruspalveluiden yksityistäminen ei ole koskaan ongelmatonta – niin hyvä idea kuin taakan jakaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen onkin. Näyttää siltä, että yksityistämisinnossa vauhtisokeus pääsi iskemään niin kuntiin kuin alan yrityksiin. Valtakunnalliset päiväkotiketjut eivät ole vaikeuksissa vain Rovaniemellä vaan ympäri maata.
Sen sijaan pienet, kodinomaiset ja omilla painotuksillaan erottuvat yksiköt tuntuvat pärjäävän paremmin. Niissä yrittäjät ottavat itse ison vastuun päiväkodin arjesta ja tulevat henkilökohtaisesti tutuiksi niin henkilöstölle kuin perheille. Rovaniemellä on erinomaisia esimerkkejä myös tästä (LK 1.4.).
Voisiko näistä pienistä yrityksistä löytyä yksi ratkaisu alan kriisiin? Vähintä, mitä kunnissa voidaan nyt tehdä, on turvata pienten ja pidettyjen päiväkotien toiminta. Samaan aikaan täytyy tietenkin pitää huoli siitä, että myös kunnan oma varhaiskasvatus on laadukasta ja lainmukaista. Vaikeassa henkilöstötilanteessa se voi tarkoittaa, että myös palkkaporkkanoita tarvitaan.
Rovaniemellä on ollut jo vuosien ajan huutava pula pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista. Ongelma on valtakunnallinen, mutta Lapissa sitä pahentaa se, ettei alueella ole alan koulutusta. Kasvatustieteilijöitä kouluttava Lapin yliopisto on ollut haluton lisäämään koulutusta tarjontaansa ilmeisesti taloudellisista syistä. Asiaa on pitänyt esillä muun muassa jatkokaudelle eduskuntaan valittu kansanedustaja Heikki Autto (kok.), viimeksi Lapin Kansan vaalikoneessa. Jos Autton puolue päätyy hallitukseen, Lapissa on lupa odottaa tämän asian vihdoin etenevän.