Koiravaljakkoyritys Ridenorthin koiria on viime kuukausina siirrelty eri puolille Lappia.
Lapin Kansa kirjoitti inarilaisyrityksen ongelmista heinäkuun lopussa. Jutussa entiset työntekijät kertoivat sekä eläinten että työntekijöiden järjestelmällisestä kaltoinkohtelusta.
Jutun julkaisun jälkeen Inarin ja Utsjoen kunnaneläinlääkäreille alkoi tulvia yritystä koskevia eläinsuojeluilmoituksia. Niistä selvisi, että Ridenorth oli perustanut Karigasniemelle uuden Satumaa-nimisen koiratarhan. Sen olemassaolosta ei ollut tehty ilmoitusta Lapin aluehallintovirastolle.
Eläinlääkäri teki tarhalle tarkastuskäynnin yhdessä Ivalon poliisin kanssa 29. heinäkuuta. Käynnistä ei ilmoitettu ennakkoon Ridenorthin yrittäjälle Satu Natuselle.
Inarin ja Utsjoen valvontaeläinlääkäri Eva Anunti oli tuolloin kesälomalla, joten tarkastuksen teki hänen sijaisenaan toiminut kunnaneläinlääkäri.
Paikan päällä eläinlääkäri totesi, että koirilla oli lukuisia vammoja ja sairauksia.
Tarkastuskertomuksen mukaan tarhalla asui esimerkiksi mustavalkoinen koira, jonka takapää oli niin huonossa kunnossa, että eläin pystyi kävelemään vain vaivoin.
Erään valkoisen koiran selässä oli muutaman sentin mittainen haava. Koiran kyljessä ja mahassa näkyi parin kämmenen kokoinen alue, josta karvat olivat lähteneet ja joka oli osittain märkinyt.
Pari koiraa kärsi märkivästä silmätulehduksesta. Osalla koirista oli tarkastuskertomuksen mukaan ”valtavat määrät hammaskiveä ja voimakas ientulehdus”.
Sairauksien lisäksi tarhalla oli myös muita epäkohtia.
Monien koirien ketjut olivat lain vaatimaa minimimittaa lyhyempiä. Suurin osa ketjuista pääsi kiertymään esimerkiksi tolppien ympärille niin, että koiran todellinen liikkumapinta-ala pieneni merkittävästi.
Varjoisia paikkoja oli tarjolla kuudelle koiralle. Loput koirista viettivät aikansa suorassa auringonpaisteessa. Tarkastusta edeltävällä viikolla Karigasniemellä ei ollut satanut lainkaan, ja päivät olivat olleet enimmäkseen aurinkoisia hellepäiviä.
Pihassa oli ruokavarasto, jota ei ollut eristetty ja jonka seinissä oli aukkoja, joista jyrsijät pääsisivät helposti kulkemaan läpi.
Lisäksi ongelmia oli muun muassa koirien kynsien pituudessa, ruokakippojen materiaalissa, koirien liikunnan määrässä ja koirien hoitajan osaamistasossa.
Tarkastuskäynnin jälkeen eläinlääkäri määräsi epäkohdat korjattavaksi. Osa asioista oli niin kiireellisiä, että ne käytiin Ridenorthin yrittäjän Satu Natusen kanssa läpi puhelimessa jo tarkastuksen aikana.
Kiireellinen tapaus oli esimerkiksi takapäätään laahannut koira, jonka lopettamisesta sovittiin puhelimessa.
Satu Natunen kertoi havainneensa koirien vammat ja yrittäneensä tavoittaa eläinlääkäriä. Tarkastusta tehnyt eläinlääkäri oli itse päivystänyt alueella edelliset neljä vuorokautta, eikä kukaan ollut sinä aikana ottanut yhteyttä Natusen koiriin liittyen.
Natunen väitti myös, että ainakin yhdelle silmävaivaisista koirista oli jo varattu silmäluomileikkaus. Tarkastuskertomuksen mukaan eläinlääkäri tarkisti asian myöhemmin potilastietojärjestelmästä sekä kollegaltaan, joka oli tutkinut kyseisen koiran viime maaliskuussa.
Kollega oli tuolloin todennut koiran sairastavan entropionia. Entropion on tila, jossa silmäluomen reunat kääntyvät sisäänpäin. Natusen koiralla luomen virheasento oli jo johtanut kivuliaaseen tulehdukseen.
Koiran tutkinut eläinlääkäri oli antanut sekä kirjallisen että suullisen kehotuksen korjata tilanne viipymättä. Leikkausaika varattiin, mutta myöhemmin Satu Natunen perui sen eikä koskaan varannut uutta aikaa.
Valvontaeläinlääkäri Eva Anunti teki Karigasniemen kohteeseen uusintatarkastuksen elokuussa. Silloin paikalla olivat jäljellä enää tyhjät koirankopit.
Tiedossa ei ole, mihin koirat on siirretty. Anuntin arvion mukaan Ridenorthin koiria on tällä hetkellä 3–4 eri kohteessa eri puolilla Lappia.
Arvio perustuu kuulopuheisiin. Satu Natunen ei kerro koirien sijaintia, eikä laajalla alueella ole mahdollisuutta lähteä summissa etsimään mahdollisia tarhoja.
Tiedossa ei myöskään ole, kuka Ridenorthin koirat omistaa. Lapin Kansan saamien tietojen mukaan Natusen yhtiökumppani Erkki Jämsen on ostanut ja myynyt koiria muun muassa viime talvena. Satu Natunen väittää johdonmukaisesti, että hänellä tai Ridenorthilla ei ole ainuttakaan koiraa.
Koirien omistajia ei pysty tarkistamaan mistään, koska eläimiä ei ole ilmoitettu Ruokaviraston rekisteriin.
Lapin Kansan tietojen mukaan Karigasniemen tarhalla oli heinäkuun tarkastuksen aikaan parikymmentä koiraa. Koirien määrä ei käy ilmi tarkastuskertomuksesta, koska se on salassa pidettävää tietoa.
Valvontaeläinlääkäri Eva Anuntin mukaan Ridenorthin tarhoille on tehty vuosien varrella lukuisia tarkastuskäyntejä, ja toimintaan on yritetty puuttua.
Usein asioiden todistaminen on kuitenkin hankalaa.
– Jos koiran ketju on liian lyhyt, se on helppo nähdä. Mutta jos kuulet, että koiria kohdellaan huonosti tai niitä ylirasitetaan, siitä on tosi vaikea saada näyttöä.
Kovin valvontaeläinlääkärin käytettävissä oleva keino on tarhan toiminnan keskeyttäminen. Anunti ei muista, että tätä korttia olisi koskaan käytetty.
Eikö Karigasniemen tilannekaan ollut tarpeeksi paha toiminnan keskeyttämiseen?
– Nyt on kesäaika eivätkä koirat ole safarikäytössä. Ei keskeyttäminen olisi tällä hetkellä muuttanut mitään, Anunti sanoo.
Anuntin mukaan tärkeintä oli saada sairaat koirat nopeasti hoitoon. Hän tietää, että huonokuntoisimpia koiria on tarkastuskäynnin jälkeen käytetty määräysten mukaan lääkärissä ja lopetettu.
Ridenorthin työntekijät ovat tehneet yrityksestä useana vuonna eläinsuojeluilmoituksia.
Yleensä ilmoitukset kuitenkin jätetään huhtikuussa, kun kausi on päättynyt ja työntekijät ovat jo lähteneet. Siinä kohtaa vuotta epäkohtia on Anuntin mukaan erityisen vaikea todistaa.
Viime talvena Ridenorthista tehtiin ilmoitus jo helmikuussa. Anuntin mukaan Inarin tarha käytiin tuolloin tarkastamassa ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuksen aikana kävi ilmi lukuisia epäkohtia, jotka määrättiin korjattavaksi.
Lapin Kansa ei ehtinyt saada tarkastuskertomusta nähtäväksi ennen tämän jutun julkaisua.
Ridenorthin yrittäjä Satu Natunen on kertonut olevansa lopettamassa yrityksen toimintaa.
Hän muun muassa julkaisi elokuussa ilmoituksen kansainvälisessä koiratarhatyöntekijöiden Facebook-ryhmässä.
Siinä hän ilmoitti olevansa jäämässä eläkkeelle ja haluavansa vuokrata tarhansa eteenpäin.
Samaan aikaan Natunen on jatkanut entisten työntekijöidensä julkista mustamaalaamista.
Esimerkiksi viikko sitten hän syytti työntekijöitä koirien potkimisesta ja rääkkäämisestä Visit Lapland -Facebook-ryhmässä, jossa on yli 140 000 jäsentä.
Tekstissään Natunen mainitsi työntekijöiden kansallisuudet ja uudet työpaikat. Osassa viesteistä Natunen on kertonut myös työntekijöiden etunimet.
Työntekijät aikovat tehdä kirjoituksista rikosilmoituksen.
Ridenorth oy
Osakeyhtiö, joka tuottaa ohjelmapalveluita. Koiratarha on yksi osa sen toimintaa.
Yritys on rekisteröity vuonna 2011. Siinä on kaksi osakasta, Satu Natunen ja Erkki Jämsen. Natunen toimii yrityksen toimitusjohtajana.
Viime tilikaudella yrityksen liikevaihto oli Alma Talentin yritystietojen mukaan 635 000 euroa. Liikevoitto oli 61 000 euroa.
Satu Natusen mukaan yrityksellä oli viime talvikaudella Inarissa kaksi koiratarhaa, ja niillä työskenteli yhteensä 6–7 työntekijää. Koiria oli yhteensä noin 110.
Lapin poliisilaitoksella on parhaillaan käynnissä esitutkinta liittyen Ridenorthin toimintaan.
Satu Natunen ja Erkki Jämsen ovat mukana myös Kittilässä toimivan Levi Safari & Co -koiravaljakkoyrityksen hallituksessa. Hallituksessa on heidän lisäkseen yksi jäsen.
Tuomittu aiemmin
Satu Natusella on tuomio eläinrääkkäyksestä vuodelta 2015. Tuomion mukaan Natusella oli Norjassa neljä hevosta, joista kaksi nääntyi nälkään ja kaksi muuta oli pahasti aliravittuja.
Norjalainen käräjäoikeus määräsi Natuselle kolmen kuukauden vankilatuomion. Hänelle langetettiin myös viiden vuoden eläintenpitokielto Norjassa.
Käräjäoikeuden mukaan tuomio lähetettiin myös Suomen viranomaisille, ja sillä oletettiin olevan vaikutusta Natusen yritystoimintaan Suomessa.
Lue lisää:
Koiratarhan perustamiseen riittää ilmoitus – yrittäjien taustoja ei tarkasteta
