Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Kunnes toisin pää­te­tään – kou­lu­rat­kai­su jälleen yksi esi­merk­ki Ro­va­nie­men pouk­koi­le­vas­ta pää­tök­sen­teos­ta

Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Ensi huhtikuussa käydään kuntavaalit, ja sen huomaa.

Kun Rovaniemen koulutuslautakunta kesäkuussa 2019 hyväksyi Alakemijoen alueen kouluverkkosuunnitelman, päätöksestä ei syntynyt kohua. Päätöksen mukaan alueelle rakennetaan uusi koulun ja päiväkodin sisältävä monitoimitalo, mutta samalla neljä koulua lakkautetaan. Lakkautettavat koulut ovat Alakorkalossa, Hirvaalla, Rautiosaaressa ja Viirinkankaalla.

Hirvaalla ainakin jotkut olivat tyytyväisiä päätökseen, sillä monitoimitalo rakennetaan Hirvaan Häkinvaaraan. Sen sijaan esimerkiksi Rautiosaaren asukkaat luonnollisesti vastustivat kyläkoulunsa lopettamista.

Myöskään Alakemijoen aluelautakunta ei pitänyt koulujen lakkauttamista oppilasennusteeseen vetoamalla perusteltuna. Alue on lautakunnan mukaan vetovoimainen ja rakentaminen lisääntyy. Aluelautakunta epäili myös väitettyjen kustannussäästöjen toteutumista.

"Alakorkalon ja Rautiosaaren asukkaat voivat sen sijaan perustellusti kysyä, kohtelevatko päättäjät kyliä tasavertaisesti. Hiukan näyttää siltä, että eivät."

Pari viikkoa sitten sivistyslautakunta päätti lakkauttaa Kaukon, Nivankylän ja Vikajärven koulut sopeuttaakseen menot kaupunginhallituksen lautakunnalle antamaan raamiin.

Kylien asukkaat puolustivat voimakkaasti koulujaan, ja tällä kertaa heidän äänensä kantautui päättäjien korviin: kaupunginhallitus päätti maanantaina käyttää otto-oikeuttaan äänin 7-4 ja ottaa kouluratkaisun päätettäväkseen. Kaupunginhallitus perusteli ratkaisuaan muun muassa lakkauttamisesta saatavien säästöjen epävarmuudella.

Kaukon, Nivankylän ja Vikajärven onni on, että koulujen lakkautussuunnitelma tuli esille kuntavaalien alla. Alakorkalon ja Rautiosaaren asukkaat voivat sen sijaan perustellusti kysyä, kohtelevatko päättäjät kyliä tasavertaisesti. Hiukan näyttää siltä, että eivät.

Päätöksenteon näkökulmasta kaupunginhallituksen ratkaisu noudattaa linjaa, johon Rovaniemellä on saatu tottua: päätökset ovat voimassa, kunnes toisin päätetään. Tämä voi tarkoittaa varsin lyhyttäkin aikaa, kuten on nähty surkuhupaisasti muun muassa uuden uimahallin ja Ruokasenkadun sillan kohdalla.

Poukkoileva ja epälooginen päätöksenteko nousi esille myös kaupunginvaltuutettujen vastauksissa, kun tein sähköpostikyselyn valtuustokauden kokemuksista. Tempoilevaan päätöksentekoon viittasi  toistakymmentä valtuutettua eri puolueista.

"Valtuuston työskentelyä leimaa pähkäily, jahkailu ja viime hetken takinkäännökset", kirjoittaa eräs valtuutettu. "Selkeiden tavoitteiden puuttuminen ja niissä pysyminen on ollut ongelma jo vuosia", tiivistää toinen.

Ensi kevään kuntavaaleissa kaupunkilaiset pääsevät taas vaikuttamaan kaupunginvaltuuston kokoonpanoon ja sitä kautta myös sen työskentelyyn. Uusia kasvoja tarvitaan mukaan jo senkin takia, että nykyisistä kaupunginvaltuutetuista ainakin viidennes on päättänyt, ettei lähde enää ehdolle.

Ketkä lopettavat, ketkä hakevat jatkokautta — siitä voit lukea tästä jutusta.