Kunnat ovat totutelleet uuteen normaaliin, jonka sote-uudistus toi tullessaan tammikuussa. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta valtion rahoittamille hyvinvointialueille. Muutoksen myötä kunnilta katosi yhdessä yössä puolet tehtävistä ja myös rahoista.
Rovaniemen valtionosuudet olivat viime vuonna 126 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa on 17 miljoonaa ja ensi vuonna vieläkin vähemmän. Kaupungin tuloista enää 10 prosenttia tulee valtiolta ja 2024 valtion osuus putoaa 5 prosenttiin. Rovaniemen vuosibudjetti on kutistunut yli 423 miljoonasta reiluun 190 miljoonaan euroon.
Kun valtion rahaputki on lähes tukittu, kuntien on tultava toimeen verotuloillaan. Kunnallisveron lisäksi niitä tulee erityisesti kiinteistö- ja yhteisöverosta.
Kiinteistöveron merkitys korostuu. Se on ainoa vero, jonka kunta saa pitää kokonaan itsellään. Rovaniemellä veron tuotto on tänä vuonna reilut 36,5 miljoonaa euroa, josta pelkästään voimalaitosten osuus on 8,3 miljoonaa.
Tältä pohjalta ei olekaan ihme, että kaupunki aikoo tehostaa rekisteröimättömien kiinteistöjen etsintää. Toiveita asetetaan myös yhteisöveroon, jota peritään muun muassa osakeyhtiöiden, osuuskuntien, liikelaitosten ja julkisyhteisöjen tuloksesta. Tosin osa sen tuotosta menee valtiolle.
Rovaniemi on Lapin kasvukeskus ja sillä on maakunnan suurin kuntatalous. Kaupunki on velkaantunut vauhdilla, kun se on vastannut palvelutarpeen kasvuun rakentamalla uusia monitoimitaloja – kouluja ja päiväkoteja – ja remontoimalla vanhoja rakennuksia, kuten kaupungintaloa.
Rovaniemen kaupunginkonsernin lainakanta on tuplaantunut kymmenessä vuodessa, konsernivelkaa on nyt reilut 6 300 euroa asukasta kohden. Vaikka vauhti on ollut luja, velan määrä on yhä kohtuullinen ainakin, jos sitä vertaa saman kokoluokan maakuntakeskuksiin. Vaasassa velkaa on tuplasti/asukas ja Seinäjoella kolmanneksen enemmän.
Lapin pääkaupungin virkaa tekevä talousjohto ei olekaan huolissaan tilanteesta, jota he kuvaavat "positiiviseksi ongelmaksi" (LK 16.6.).
Uudistuneiden kuntien tärkein tehtävä on alueen elinvoimaisuudesta huolehtiminen. Se onnistuu vain, jos palvelurakenteet ovat kunnossa. Vaihtoehtona on rakenteiden rapistuminen, mikä johtaa hitaaseen näivettymiseen ja elinvoimattomuuteen. Lopulta pitovoimakin katoaa ja edessä on tuhon kierre.
Vaikka kuntien tehtävät ja rahat ovat puolittuneet, kuntapäättäjien työn merkitys on säilynyt ennallaan. Onnekkaita ovatkin ne pohjoisen pitäjät, joiden virka- ja luottamusjohtajat omaavat taloustaitojen ja kaavoitusrohkeuden lisäksi palavan innon uudistaa kunnan rakenteita ja tahdon lisätä alueen vetovoimaa.
P.S.
Kesätyöntekijän palkka on usein pieni, mitä selittää osaltaan se, että kesätyöläiset ovat nuoria ja yleensä loppututkintoa vailla. Aina sekään ei ole este paremmalle palkalle. Maan parhaiten palkattu kesätyöläinen löytynee Harjavallasta, missä kaupungin palkkaamat lääkäriopiskelijat eli kandit nauttivat Satakunnan Kansan mukaan 9 000 euron kuukausipalkkaa. Syy moiseen on lääkäripula – kesälekureita tarvitaan, eikä heitä halvemmalla löydy. Lääkäriliittoa voidaan moittia itsekkyydestä, muttei jäsentensä palkka-asioiden kuntoon laittamisesta.