Ruotsin pitkä Nato-piina on ohi. Länsinaapurista tulee pian virallisesti puolustusliitto Naton 32. jäsenmaa. Tämä varmistui, kun jäsenyyden viimeisenä tulppana toiminut Unkari antoi liitokselle viimein siunauksensa.
Pian käynnistyvä, Tunturi-Lappiin yltävä Nordic Response-sotaharjoitus saa Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä uudenlaista ulottuvuutta. Kun kaikki Pohjoismaat ovat vihdoin täysjäseniä, "Pohjolan linnake" on valmis.
Itämeri on nyt Naton sisämeri ja Lappi liittouman pohjoinen sisämaakunta, jonka sotilaallinen merkitys nousee uudelle tasolle.
Norjan johtamaan suursotaharjoitukseen osallistuu 20 000 Nato-sotilasta 14 eri maasta – suomalaisia mukana on noin 4 000. "Sotaa" käydään Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa. Tarkoituksena on parantaa Nato-armeijan kykyä siirtää joukkoja pohjoiseen ja harjoitella yhteistä puolustusta arktisissa olosuhteissa.
Vastaavia harjoituksia – isompia ja pienempiä – tullaan näkemään Lapissa jatkossakin runsaasti, eikä harjoitusten syystä ole epäselvyyttä.
Venäjän diktaattori Vladimir Putin tuskin osasi ennakoida tällaista geopoliittista muutosta komentaessaan maansa armeijan hyökkäämään Ukrainaan helmikuussa 2022 pian sen jälkeen, kun hän oli ensin vaatinut länneltä natotonta etupiiriä rajoilleen.
Häikäilemätön hyökkäys herätti suomalaiset ja ruotsalaiset turvallisuuspoliittisesta unesta. Loppu onkin sotilaspoliittista historiaa. Pohjois-Atlantin puolustusliitto sai jäsenekseen kaksi liittoutumattomuuden nimeen vannonutta valtiota, joista kummastakaan ei pitänyt koskaan tulla Nato-maita.
Nato-Norja ja -Ruotsi tuovat Nato-Suomelle puolustuksellista syvyyttä. Pohjoismailla on ollut jo vuosien ajan puolustusyhteistyötä, joka syvenee entisestään. Maat täydentävät sotilaallisesti toisiaan. Ruotsin ilmavoimat, Suomen maavoimat ja Norjan merivoimat muodostavat linnakkeen, jota Venäjän on vaikea murtaa. Tämä on erityisen tärkeää Suomelle, joka olisi sodan syttyessä etulinjassa.
Ruotsin jäsenyys helpottaa Suomen asemoitumista Natoon. Liittouman sisäisten puolustussuunnitelmien tekeminen, toiminnan organisointi ja joukkojen siirtäminen helpottuvat ratkaisevasti, kun Nato-kartoissa ei ole enää Ruotsin kohdalla harmaata tarkkailijajäsenläiskää. Ruotsin myötä Pohjolan linnake saa lisää myös korkean teknologian osaamista ja puolustusteollisuutta.
Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, muut Pohjoismaat toimisivat puolustuksellisena huolto-, varasto- ja tukialueenamme. Lapin rooli korostuisi kriisitilanteessa, koska vain täällä Suomella on yhteistä maarajaa Ruotsin ja Norjan kanssa.
Ruotsin Nato-jäsenyys täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja tekee siitä – presidentti Sauli Niinistöä lainaten – "kokonaisen". Pohjolan linnake viestii Neuvostoliiton paluusta haaveileville Kremlin sotahaukoille, ettei heidän kannata edes harkita hyökkäystä Suomeen, eikä muuallekaan Nato-länteen.
Naton 5. artikla – hyökkäys yhteen Nato-maahan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan, johon kaikki Nato-maat vastaavat – on pelote, joka on toiminut erinomaisesti lähes 80 vuotta. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä pelote vahvistuu entisestään. Muutos tulee akuuttiin tarpeeseen ja estää parhaassa tapauksessa 3. maailmansodan syttymisen.
Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen (ps.) tunnetaan rasistisista sutkautuksistaan, jotka ovat uponneet äänestäjiin jo useammissa vaaleissa. Mies on nähty myös Suomen parlamentissa, mutta nyt näyttää siltä, että poliittinen ura on tullut tiensä päähän. Puolue ei päästä Hakkaraista ehdolle kesän eurovaaleihin, vaikka mies on tähän valmis. Syytä voidaan vain arvailla, sillä puolue kieltäytyy kommentoimasta asiaa. Valistunut arvaus on, ettei Hakkarainen täytä ps-puolueen nykystandardeja –ministeriauton takapenkille päässyt puolue haluaa eroon kansan syvimmistä riveistä.