Suomi valmistelee parhaillaan hakemusta kolmentoista Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnitteleman kohteen nimeämisestä Unescon maailmanperintöluetteloon. Pääsy luetteloon edellyttää, että kohteiden katsotaan olevan niin arvokkaita, että niiden suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan vastuulla.
Rovaniemellä on Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus sekä muitakin Aallon rakennuksia. Myös Rovaniemen asemakaava on Aallon käsialaa. Rovaniemi ei kuitenkaan ole maailmanperintöehdokkaiden joukossa, kun taas Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on.
Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh perusteli tätä kohteita julkistettaessa sillä, että samankaltaisista keskuksista Seinäjoen keskus on edustavin: se on laaja ja hyvin säilynyt (Uusi Rovaniemi 17.2.2021).
Unesco-hakemuksen Aalto-kohteet saavat runsaasti näkyvyyttä jo siinä vaiheessa, kun hakemus valmistuu viimeistään vuoden 2025 alussa. Jos Unesco hyväksyy hakemuksen, huomio tietysti moninkertaistuu ja tuo Suomeen arkkitehtuurituristeja.
Rovaniemenkin tunnettavuus Aalto-kaupunkina olisi kasvanut, jos kirjaston, Lappia-talon ja kaupungintalon muodostama kokonaisuus olisi päässyt mukaan Suomen listalle. Nyt jää nähtäväksi, mitä Unescon lista merkitsee sen ulkopuolelle jääneille. Arvioita on kahtalaisia: lista voi joko nostaa kaikkien Aalto-kohteiden arvoa tai se voi jättää muut Aalto-kohteet varjoonsa.
Rovaniemen kaupunki on käyttänyt Aalto-rakennusten kunnostamiseen kymmeniä miljoonia euroja. Kirjastoa on remontoitu moneen otteeseen, Lappia-talon mittava peruskorjaus valmistui muutama vuosi sitten ja kaupungintalon peruskorjaus on juuri alkamassa.
Aalto-rakennusten kunnostaminen on herättänyt Rovaniemellä myös kovaa kritiikkiä. Rahat eivät kuitenkaan ole menneet sikäli hukkaan, että kaikki Aalto-rakennukset ovat aktiivisessa käytössä, kunhan kaupungintalon peruskorjaus valmistuu.
Rovaniemi on siis investoinut Aalto-rakennuksiin, mutta ei ole juuri yrittänyt hyödyntää Aallon arkkitehtuuria esimerkiksi brändissään. Myöskään Rovaniemen matkailumarkkinoinnissa ei näy, että kaupunki on osa kansainvälistä Alvar Aalto Route -kulttuurireittiä, joka on saanut Euroopan neuvoston sertifikaatin.
Nyt Rovaniemi näyttää vihdoin heränneen Aallon arvoon, sillä kaupungissa on alkamassa Aallon Rovaniemi -hanke. Hankkeessa aiotaan muun muassa tuottaa toimintasuunnitelma Aallon Rovaniemen kehittämisestä tulevina vuosina. Toivoa sopii, ettei suunnitelma jää vain sanoiksi paperille, vaan siitä seuraa konkreettisia tekoja, jotka tuovat vastinetta rakennuksiin käytetyille rahoille.
P.S.
Rovaniemellä kohuttiin viime talvena valtavasta lumikuutiosta, joka nousi yllättäen hallinto- ja kulttuurikeskuksen edustalle. Kuution rakennutti sähköautovalmistaja, joka halusi tuoda tuotteitaan esille Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten ympäröimänä. Sähköautofirma näki siis Aalto-ympäristössä arvoa, jota se halusi käyttää markkinoinnissaan. Tämä jo kertoo, että Aallon arkkitehtuurissa on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla Rovaniemi voi kasvattaa imagoaan ja vetovoimaansa – hyvällä maulla tietenkin.