Sei­nä­jo­ki meni edelle – Ro­va­nie­meä ei valittu Alvar Aalto -koh­tei­siin, joita Suomi esittää Unescon maail­man­pe­rin­tö­luet­te­loon

Alvar Aalto esitteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen pienoismallia 1960-luvulla. Hänen elinaikanaan kokonaisuudesta ehtivät valmistua kirjasto ja Lappia-talo.
Alvar Aalto esitteli Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen pienoismallia 1960-luvulla. Hänen elinaikanaan kokonaisuudesta ehtivät valmistua kirjasto ja Lappia-talo.
Kuva: Pauli Laalo/Lapin maakuntamuseon kokoelmat
"Jos Aalto-kohteet pääsevät maailmanperintöluetteloon, se nostaa kaikkien Aallon rakennuksien arvoa ja tunnettavuutta."

Suomi julkisti helmikuun alussa 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta. jotka se aikoo esittää Unescon maailmanperintöluetteloon. Kohteiden joukossa on muun muassa Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus.

Myös Rovaniemellä on Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus sekä muitakin Aallon rakennuksia. Samoin Rovaniemen asemakaava on Aallon käsialaa. Rovaniemellä onkin ihmetelty, miksi Rovaniemi ei ole kohteiden joukossa.

Maailmanperintöluetteloon esitettävät kohteet on valittu työryhmässä, johon on kuulunut muun muassa Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön edustajia. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh sanoo, että mukaan valittiin kohteet, jotka kaikkein parhaiten kuvaavat Aallon luomia rakennettuja ympäristöjä.

– Aallon tuotanto voidaan jaotella erityyppisiin rakennuksiin tai rakennettuihin kokonaisuuksiin. Jokaisesta tyypistä valitsimme mukaan vain yhden kohteen, joka parhaiten edustaa juuri tätä kyseistä osaa Aallon tuotannosta, Lindh sanoo.

Seinäjoen keskus edustavin

Rovaniemellä Aallon tuotannosta keskeisin on hallinto- ja kulttuurikeskus eli kirjaston, Lappia-talon ja kaupungintalon muodostama kokonaisuus. Aalto suunnitteli samankaltaisia keskuksia myös Seinäjoelle, Jyväskylään ja Alajärvelle.

– Tästä joukosta Seinäjoen kokonaisuus valikoitui mukaan sen takia, että se on laaja ja hyvin säilynyt. Lisäksi se on varhainen eli sen rakentaminen on aloitettu jo 1950-luvulla. Kokonaisuus myös saatiin hyvin suurelta osin valmiiksi jo Alvar Aallon elinaikana, Lindh sanoo.

Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus on laajempi kuin Rovaniemen, sillä siihen kuuluu kaupungintalon, kirjaston ja teatterin lisäksi myös valtion virastotalo, Lakeuden risti -kirkko sekä seurakuntatalo.

Rovaniemellä kulttuurikeskuksen rakentaminen aloitettiin kirjastotalosta, joka valmistui 1965. Lappia-talo valmistui 1976, ja se jäi viimeiseksi rakennukseksi, jonka Aalto näki valmistuvan ennen kuolemaansa.

Kaupungintalon suunnitelmat saattoi loppuun Alvar Aallon puoliso, arkkitehti Elissa Aalto. Kaupungintalo valmistui 1986.

Alvar Aallon viimeiseksi jäänyt työmaakäynti Lappia-talossa maaliskuussa 1975. Kuvassa ovat selin apulaiskaupunginjohtaja Esko Maunu ja kaupungininsinööri Risto Lehtovirta.
Alvar Aallon viimeiseksi jäänyt työmaakäynti Lappia-talossa maaliskuussa 1975. Kuvassa ovat selin apulaiskaupunginjohtaja Esko Maunu ja kaupungininsinööri Risto Lehtovirta.
Kuva: RAUNO S. KOSTAMO

Nostaa kaikkien Aalto-kohteiden arvoa

Nyt tehty 13 kohteen lista ei Lindhin mukaan missään tapauksessa tarkoita sitä, että listan ulkopuolelle jääneet Aalto-kohteet olisivat arvoltaan vähäisempiä.

– Päin vastoin pitää ajatella niin, että jos Aalto-kohteet pääsevät maailmanperintöluetteloon, se nostaa kaikkien Aallon rakennuksien arvoa ja tunnettavuutta, hän huomauttaa.

Maailmanperintöluetteloon pyrkiminen on vuosien mittainen prosessi, jossa Suomi otti nyt vasta ensimmäisen askeleen lisäämällä Aalto-kohteet kansalliseen aieluetteloonsa. Varsinaisen esityksen tekeminen Unescolle alkaa nyt ja vie aikaa kolmisen vuotta.

Kun esitys valmistuu ja se julkistetaan, saavat muutkin Suomen Aalto-kohteet julkisuutta. Kohteita tuodaan Lindhin mukaan esille ainakin Visit.alvaraalto-sivuston kautta.

Maailmanperintökohteista päättää Unescon komitea, joka arvioi Suomen esityksen sen valmistuttua. Arviointivaihe kestää sekin puolitoista vuotta.

– Aallon pääseminen mukaan olisi Suomelle iso asia. Suomesta ei ole maailmanperintöluettelossa vielä yhtään modernia kohdetta, vaikka Suomen rakennuskannasta 90 prosenttia edustaa modernia arkkitehtuuria, Lindh sanoo.

Aalto-kohteiden lisäksi Suomen aielistalla on Inarin Ukonsaari, joka on ollut listalla jo aiemmin.

Tausta

Maailmanperintöluettelo

Suomi haluaa saada Unescon maailmanperintöluetteloon 13 Alvar Aallon suunnittelemaa kohdetta sekä Inarin Ukonsaaren.

Aalto-kohteet ovat Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Maailmanperintöluettelon kohteet ovat arvokkaita ja keskeisiä koko maailman näkökulmasta. Niiden suojelu ja säilyminen pyritään turvaamaan kansojen välisen yhteistyön avulla.

Maailmanperintöluettelossa on tällä hetkellä 1 121 kohdetta.

Suomesta luetteloon on hyväksytty seitsemän kohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.