Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Ro­va­nie­men päät­tä­jien tor­ni­ho­tel­li­asen­ne on vaih­del­lut sen mukaan, kuka tornia on kul­loin­kin suun­ni­tel­lut – tähän on tultava muutos

Arina kaavailee Rovaniemelle 18-kerroksista hotellia. Tältä se näyttää havainnekuvassa uimarannalta päin katsottuna.
Arina kaavailee Rovaniemelle 18-kerroksista hotellia. Tältä se näyttää havainnekuvassa uimarannalta päin katsottuna.
Kuva: Arina
Pääkirjoitus // 16.8.2023

Rovaniemeläiset pääsevät kertomaan mielipiteensä kaupungin ydinkeskustan tuoreimmasta tornihotelliviritelmästä syyskuussa, kun 18-kerroksisen rakennuksen kaavaluonnos tulee julkisesti nähtäville (LK 15.8.). Keskustelu käy jo kuumana – puolesta ja vastaan.

Kyseessä on tällä(kin) kertaa Osuuskauppa Arinan hotellista, jota yritys kaavailee nykyisen Sokoksen paikalle Lordinaukean reunalle. Samaan kortteliin on suunnitteilla myös yksityisen asunto-osakeyhtiön 14-kerroksinen liikerakennus.

Tornihotellit ovat keskusteluttaneet Rovaniemellä ennenkin. 1990-luvulla keskusteltiin Arinan 16-kerroksisesta hotellista, joka sai pystytysluvan 1997. Valtuustossa ”uusi ilme ja maamerkki” voittivat kirkkaasti ”identiteettimuutoksen”.

Hotelli jäi lopulta rakentamatta, kun sekä ympäristöministeriö että KHO tyrmäsivät sen. SOK joutui ”kaatamaan” tornin korttelin sisään, jonka myötä hotellin majoituskapasiteetti tosin kasvoi viidenneksellä tornihotelliin verrattuna.

Päättäjien torniasenne on sittemmin vaihdellut. Valtuusto tyrmäsi hotelliyrittäjä Mikael Gröhnin 12-kerroksisen hotellihankkeen 2010. Lopulta hän sai luvan 7-kerroksiselle hotellille ja myöhemmin kahdelle lisäkerrokselle.

Ääni kellossa muuttui, kun Arina julkisti 2019 suunnitelman 24-kerroksisesta hotellista osana Lapinmaan korttelin kaavamuutosta. Samana vuonna Trevian Rahastot AIFM kaavaili 26-kerroksista tornia Rova- ja Koskikadun kulmaan. Kyseinen hanke hiipui itsekseen, mutta Arinan suunnitelma on etenemässä loppusuoralle – tosin alkuperäistä matalampana versiona.

Keskustelu on taas tarpeen, sillä 18-kerroksisen talon vaikutus kaupunkikuvaan on valtava – ehkä suurempi kuin minkään yksittäisen rakennuksen vaikutus koskaan. Tornin maisema- ja ydinkeskustasopivuuden ohessa on syytä puida perusteellisesti myös pelisääntöjä, joiden pohjalta tornien ja ylipäätään hotellien rakentamisesta päätetään.

Ulospäin vaikuttaa siltä, etteivät Rovaniemen päättäjät tiedä, millaisen ydinkeskustan he kuntaansa haluavat. Mielipide tuntuu vaihtelevan sen mukaan, kuka tornia on rakentamassa, vaikka kaiken järjen mukaan pelisääntöjen pitäisi olla samat kaikille.

Reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneessa Rovaniemen keskustan osayleiskaavassa rakennusten enimmäiskorkeus rajattiin kuuteen kerrokseen. Siitä on sittemmin joustettu ymmärrettävistä syistä. Matkailusta yhä riippuvaisempi kaupunki tarvitsee lisää majoitustilaa erityisesti keskustaan, joka on jo tiiviisti rakennettu.

Rovaniemi tarvitsee selkeän, kauas tulevaisuuteen yltävän linjauksen siitä, miten kaupunkikuvaa kehitetään jatkossa. Poukkoilevalla ja eriarvoistavalla päätöksenteolla saadaan aikaan vain sutta, sekundaa ja sotkuja.

P.S.

Rovaniemen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajan Päivi Alaojan (kok.) mukaan kaupungin päättäjien asenne on muuttunut aiempaa suotuisemmaksi korkealle rakentamiselle (LK 15.8.). Tästä kielii hallituksen äänestyspäätös (8–3), jolla luottamushenkilöt siunasivat Arinan tornihotellihankkeen eteen päin viemisen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion tahdon mukaisesti. Aika näyttää, onko kyse pysyvästä vai väliaikaisesta asennemuutoksesta. Seuraava testi koittaa, kun asia etenee asemakaavamuutosasteelle.