Pääministeri: Marin pa­hoit­te­lee toi­min­taan­sa

Korona: Isos­ta-Bri­tan­nias­ta Yl­läk­sel­le tul­leil­ta tu­ris­teil­ta löytyi viisi ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­taa – to­den­nä­köi­ses­ti ky­sees­sä ei ole omik­ron-muun­nos

Tilaajille

Riis­ta­vä­ki tietää, mihin tien­pos­keen vaa­ra­mer­kit kan­nat­taa laittaa – hir­vi­va­roi­tuk­sia jaetaan myös on­net­to­muus­ti­las­to­jen poh­jal­ta

Hirvivaaramerkkien paikkoja puntaroidaan pitkin vuotta. Täsmällinen tieto hirvien liikkeistä tulee paikallisilta metsästysseuroilta. Merkkien sijoittamista peilataan myös tapahtuneiden onnettomuuksien pohjalta. Merkkejä siirrellään tarvittaessa paikasta toiseen. Autoilijan kannattaa ottaa varoitusmerkki tosissaan, sillä niitä pystytellään vain korkean riskin paikkoihin.

Hirvet vaeltavat pitkin vuotta paikasta toiseen. Kesäisin ja talvisin ne tapaavat viettää aikaa eri alueilla. Liikenteessä hirvien liikkeet näkyvät riskien kasvamisena ja lisääntyneinä onnettomuuksina. Muun muassa tämä liikehdintä on otettu yhtenä asiana huomioon hirvivaroitusmerkkien sijoittelussa.
Hirvet vaeltavat pitkin vuotta paikasta toiseen. Kesäisin ja talvisin ne tapaavat viettää aikaa eri alueilla. Liikenteessä hirvien liikkeet näkyvät riskien kasvamisena ja lisääntyneinä onnettomuuksina. Muun muassa tämä liikehdintä on otettu yhtenä asiana huomioon hirvivaroitusmerkkien sijoittelussa.
Kuva: Kari Myllykoski/Arkisto

Tienpitäjät ja alueiden riistaväki tekevät ympäri vuoden tiivistä yhteistyötä kartoittaen parhaita tienposkia hirvivaaramerkeille. Paikallisissa metsästysseuroissa ollaan hyvin perillä hirvikannoista ja hirvien liikkeistä.

– Aika ajoin käydään tiedonvaihtoa siitä, mitkä ovat hirvien kesä- ja talvialueet, joilla ne viettävät aikaa. On tyypillistä, että ne vaeltavat suuntaan ja toiseen, liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg Väylävirastosta kertoo.