Ranualla odotellaan kuumeisesti Suhanko Arctic Platinum oy:n (SAP) kaivospäätöstä, eikä vain odotella, sillä kunta on jo alkanut valmistautua kaivosaikaan. "Näille (hankkeille) ei voi sanoa ei. Pitää tehdä kaikki sen eteen, että ne toteutuvat", kunnanjohtaja Tuomas Aikkila kiteyttää paikallisten tunnot (LK 25.3.).
Ranualaiset ovat hekumoineet Euroopan rikkaimman palladiummalmion hyödyntämisestä yli 20 vuotta. SAP aikoo tehdä kaivospäätöksen ensi vuonna.
Tähän asti aikeet eivät ole johtaneet kaivokseen, mutta nyt niin voi käydä. Autoteollisuuden himoitseman palladiumin kysyntä kasvaa ja hinta on sen mukainen. Arvomalmin rikastustekniikassakin on edistytty. Mahdollisuudet kannattavaan kaivostoimintaan ovat suuret.
Ulospäin vaikuttaa siltä, että tuulivoimavastaiset ranualaiset ovat yksimielisesti kaivoksen kannalla. Tämä ei ole sinänsä ihme, sillä luvassa on roppakaupalla työtä ja verotuloja. Suhangon on arvioitu työllistävän rakennusvaiheessa jopa tuhat henkilöä ja kun kaivos on valmis, työtä on luvassa 400–500:lle suoraan ja yhtä monelle välillisesti.
Ne ovat isoja lukuja reilun 3 600 asukkaan pitäjälle, missä mietitäänkin jo keinoja, joilla mahdollisimman moni tulija saataisiin kotiutettua paikkakunnalle.
Mietittävää riittää myös työvoimassa. Lapissa voi olla toiminnassa tai rakenteilla pian jopa kuusi kaivosta. Kilpailua työntekijöistä kiristävät lisäksi maakunnan muut isot teollisuushankkeet, joista yhtä viritellään Ranualle – vielä suunnittelutasolla olevan biometanolitehtaan rakentaminen voisi alkaa 2026.
Jos SAP päätyy Suhangon avaamiseen ja luvitus etenee ongelmitta, kaivostyömaa käynnistyisi 2024 ja kestäisi kaksi vuotta.
Ranualla uskotaan, että puolet kaivoksen työntekijöistä jää asumaan kuntaan. Loput käyvät kaivostöissä muualta, etupäässä Rovaniemeltä.
Toiveissa on, että 10 vuoden kuluttua kaivos on tuonut hillapitäjään 200 uutta asukasta. Toive perustuu siihen, mitä Sodankylässä ja Sotkamossa on tapahtunut kaivosten perustamisen jälkeen.
Jos kaikki menee ranualaistoiveiden mukaan, kaivosta varten perustettavan yhtiön kotipaikka on Ranua. Se varmistaisi sen, että kunta saisi yhteisöveroja. Lisäksi luvassa on kiinteistö- ja kaivosveroja, joista jälkimmäinen alkanee näkyä kaivoskuntien kassassa 2024.
Kun mukaan lasketaan työntekijöiden maksama tulovero, kunta saa talouteensa miljoonien eurojen piristysruiskeen. Toki menojakin on luvassa, kun uusille ranualaisille on rakennettava asuntoja ja palveluja.
Ranualta löytynee heitäkin, joita kalvaa huoli kaivoksen ympäristövaikutuksista. Kuntapäättäjien ja kaivosyhtiön on otettava huoli vakavasti ja tehtävä hartiavoimin töitä vakuuttaakseen epäilijät, jotka pelkäävät louhoksen pilaavan pitäjän tammukkavedet ja hillajängät.
P.S.
Ranuan kaivosta kritisoivat eniten naapurikunnat. Keminmaa kieltäisi Suhangon malmien etsinnän alueellaan ja Tervola kaivospurkuputken rakentamisen kunnan kautta Kemijokeen. Tosin kummankaan päätösvalta ei riitä kieltoon – malminetsintäluvista päättää Tukes ja purkuputken rakentamisesta ympäristöviranomaiset. Keminmaa on perustellut vastustustaan luontoarvoilla, kuten Tervolakin, missä pelätään Suhangon jätevesien saastuttavan Kemijoen. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun kaivoskiistassa ovat vastakkain lappilaiskunnat.