Jalkapallo: "Oli hienoa huo­ma­ta, että seu­ral­la on kova luotto osaa­mi­see­ni", ku­vai­lee ro­va­nie­me­läis­jal­ka­pal­loi­li­ja Vilma Koi­vis­to siir­toaan yhteen Ruotsin huip­pu­jouk­kueis­ta

Pääkirjoitus: Venäjä jatkaa hyb­ri­di­ope­raa­tio­taan Suomen rajalla niin kauan kun se katsoo hyö­ty­vän­sä siitä

äänestä: Mikä on vuoden 2023 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma? Äänestä suo­sik­kia­si ja osal­lis­tu ar­von­taan

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Porot pitävät poh­joi­sen lehtoja avoi­mi­na – a­lus­kas­vil­li­suut­ta tut­ki­nut Lau­ra­lot­ta Muu­ri­nen ha­vait­si, että met­sä­ta­lou­den vai­ku­tuk­set voivat ilmetä vuo­si­kym­me­nien vii­veel­lä

Lauralotta Muurisen väitöstyön tärkeimpiä havaintoja oli, miten poronlaidunnuksella oli selvästi monimuotoisuutta ja lajikoostumusta ylläpitävä vaikutus lehdoissa.

Lauralotta Muurinen tutki väitöskirjassaan muutoksia pohjoisten metsien aluskasvillisuudessa.
Lauralotta Muurinen tutki väitöskirjassaan muutoksia pohjoisten metsien aluskasvillisuudessa.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

– Jopa vähäinen harvennus voi vaikuttaa aluskasvillisuuteen, Lauralotta Muurinen kuvailee.

Muurinen on tutustunut väitöstyössään lehtojen ja kangasmetsien aluskasvillisuuteen ja maan mikrobiyhteisöjen kehitykseen kymmenien ja jopa satojen vuosien mittakaavassa.

– Rovaniemen Kaihuanvaaralla olen tehnyt uudelleenkartoitusta Metsäntutkimuslaitoksen koeasetelmassa, joka on perustettu vuonna 1918 palaneelle vaaranrinteelle.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita