Pääkirjoitus: Hal­li­tuk­sen ja pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen yh­teen­ot­to näyttää väis­tä­mät­tö­mäl­tä

Kolumni: Ur­baa­ni­suo­ma­lais­ten li­han­syö­jien it­se­pe­tos etsii ver­tais­taan kaupan li­ha­tis­kil­lä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

On aika ra­ken­taa Sierilä

Lappi tarvitsee lisää vesivoimaa tuulivoimaloiden säätövoimaksi, sen ovat talven sähkölaskut ja energiakriisi osoittaneet. En vastusta tuulivoimaa, mutta realiteetit on pystyttävä myöntämään. Vaikka uusia tuulivoimaloita pystytettäisiin Lappiin satoja, tarvitaan vesivoimaa tuulettomien päivien sähköntuotantoon.

Tuulivoimalat eivät pysty säilömään energiaa, kun taas vesivoima perustuu energian säilömiseen. Vesivoima vastaa 70 prosentista sähköntuotannon tasaustarpeesta. Se tuottaa sähköä myös pimeässä ja tuulettomassa säässä.

Sierilän voimalaitosta varten on maat hankittu ja lunastettu. Sierilän tuottaisi Rovaniemelle vähintään 1,5 miljoonaa euroa vuosittain kiinteistöveroina. Voimalaitos hyödyttäisi paikallisia, Kemijoki Oy:tä omistavia sähköyhtiöitä ja mahdollistaisi suuremman tuloutuksen niin Rovaniemelle kuin muillekin Lapin kunnille. Pelkästään paikallinen, aluetalouteen kohdistuva työllisyysvaikutus olisi noin 800 henkilötyövuotta. Luku ei ole mitätön tilanteessa, jossa rakennusala hiljenee ja Lappiin kohdistuvat yksityiset investoinnit ovat vaakalaudalla.

Energiakriisi osoitti karulla tavalla energiatuotantomme tilan. Ilman vesivoimaa ei olisi vältytty laajoilta sähkökatkoilta. Sierilä tuottaisi kaivattua paikallisenergiaa ekologisesti myös poikkeustilanteissa. Vanttauskosken voimalan putoamiskorkeuksien muutoksista huolimatta Sierilä täyttäisi 110 GWh tuotannollaan yli 15 000 nelihenkisen omakotitalon sähkötarpeet vuosittain.

Ymmärtäisin voimalaitoksen vastustamisen luontoarvojen perusteella, jos Sierilä olisi Kemijoen ensimmäinen voimalaitos. Sierilän kohta ei ole luonnontilainen, vaan se sijoittuu kahden voimalaitoksen väliin. Kemijokea koristaa jo yli 20 vesivoimalaitosta ja vapaasta Kemijoesta ollaan kaukana. Uusia vesivoimalaitoksia rakennettaessa tulee suunnitella ja toteuttaa toimivat kalaportaat, kalatiet tai ohitusuomat, jotta näiden kokonaiskustannus ei nouse entisestään.

Koko Suomen 2021 sähköntuotannosta 54 prosenttia oli uusiutuvaa, tästä vesivoiman osuus oli 40 prosenttia. Se on avaintekijä myös ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä ainoana uusiutuvan säätövoiman lähteenä. Ilman lisäinvestointeja tukeudumme yhä fossiilisten ja uusiutumattomien tuotantomuotojen käyttöön. Kaiken kieltävällä politiikalla vain näivetämme Lapin kunnat ja teemme karhunpalveluksen itsellemme.

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.) sekä Lapin aluevaltuutettu.