Tornionlaaksossa uskotaan vahvasti lippoperinteen nousevan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.
Kukkolankoskella, Matkakoskella ja jokivarressa on tehty työtä koskikalastusperinteen säilyttämiseksi.
Ruotsi on nimennyt Tornionlaakson koskikalastusperinteen Ruotsin ehdokkaaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomessa on vastaava esitys etenemässä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön päätettäväksi Museoviraston esityksestä.
Lopullisesta ehdokkuudesta odotetaan päätöstä vielä kuluvan syksyn aikana.
Yksinkertaista kulttuuriperintölistalle pääsy ei ole. Suomesta on vain muutama perinne hyväksytty arvostettuun joukkoon.
Unescon luettelossa meiltä on saunakulttuuri, kaustislainen viulunsoittoperinne sekä yhteispohjoismainen limisaumaveneperinne. Tämän vuoden joulukuussa odotetaan päätöstä monikansalliseen käsinvalmistettua lasia koskevaan hakemukseen.
Miksi koskikalastus pitäisi saada mukaan kansainväliselle listalle?
Lippoajat pitkine liponvarsineen ovat tuttu näky molemmin puolin rajaa Tornionjoen koskilla. Lippoukseen liittyy käsityöperinnettä ja tapoja, jotka ovat siirtyneet vuosisatoja sukupolvelta toiselle. Koskesta nouseva kala on antanut elantoa perheille ja elämyksiä koskilla vieraileville matkailijoille.
Kukkolankoskella on tuotteistettu lippoamisesta matkailutuote. Matkailija saa kokeilla hopeakylkisen siian pyytämistä krenkun päältä lipolla. Saalis perataan ja paistetaan oikeaoppisesti varrassiiaksi.
Perinteenharjoittajat molemmin puolin vapaana virtaavaa rajajokea ovat tehneet vuosia töitä perinteen jatkumisen hyväksi.
Matka luetteloon on jo alkanut, kun ISOF (Ruotsin Institutet för språk och folkminnen) valitsi koskikalastusperinteen seuraavaksi ehdokkaaksi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Seuraava askel prosessissa on saada Suomi mukaan kumppanimaana monikansalliseen hakemukseen.
Paikallisesti tiivistä yhteistyötä kylien ja kalastajien lisäksi ovat tehneet Tornion ja Haaparannan kaupungit sekä Tornionlaakson museo.
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003. 181 valtiota on liittynyt sopimukseen, jonka tavoitteena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön suojelua, taata eri yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden aineettoman kulttuuriperinnön tietämystä ja ymmärtää sen tärkeä merkitys. Sopimus painottaa perinteen välittämistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.
Jos Suomi on vahvistaa virallisesti osallistumisen hakemukseen, aloitetaan varsinaisen kansainvälisen hakemuksen valmistelu. Unescolle hakemuksen jättää Ruotsin kulttuuriministeriö maaliskuussa 2025. Suomi on kumppanimaana.
Kirjoittaja on toimittaja.