pääkirjoitus: Il­mas­ton­muu­tos etenee, eivätkä sen vai­ku­tuk­set ole enää kai­kil­ta osin py­säy­tet­tä­vis­sä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Pääkirjoitus

Lappi tuottaa reilut seit­se­män pro­sent­tia Suomen vien­nis­tä, vaikka lap­pi­lais­ten osuus maan väes­tös­tä on vain kolme pro­sent­tia – käen­poi­ka­pu­heet on syytä lo­pet­taa

Outokumpu teki viime vuonna ennätystuloksen. Yrityksen lippulaiva on Tornion terästehdas.
Outokumpu teki viime vuonna ennätystuloksen. Yrityksen lippulaiva on Tornion terästehdas.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitus // 13.2.2023

Outokumpu teki viime vuonna historiansa parhaan tuloksen – oikaistu liikevoitto ylitti ensimmäisen kerran miljardin euron rajan. Peräti 30 maassa toimivan teräsyhtiön lippulaiva on Lapissa. Tornion terästehdas työstää erittäin kilpailluille maailmanmarkkinoille yhä päästöttömämpää ruostumatonta terästä.

Monen eteläsuomalaisen mielikuvissa vähäväkinen Lappi on edelleen kansallinen käenpoika, jota muu Suomi elättää tavalla tai toisella. Todellisuudessa maan pohjoisin maakunta on Suomen viennin pikkuveturi. Se tilittää asukaslukuunsa nähden eniten vientituloja kansalliseen kassaan.

Lapin kauppakamarin teettämän vientiselvityksen mukaan Lappi tuottaa noin seitsemän prosenttia Suomen viennistä, vaikka täällä asuu vain kolme prosenttia maan väestöstä (LK 9.2.). Todellinen luku on vieläkin suurempi, sillä jostain syystä siinä ei huomioida kansainvälistä matkailua.

Lapin tavaraviennin arvo oli viime vuonna 5,8 miljardia euroa. Matkailun vientiarvo oli reilut puoli miljardia euroa. Maakunnassa kävi reilut puoli miljoonaa kansainvälistä matkailijaa.

Kansainvälinen matkailu kärsi vielä 2022 koronapandemiasta, mikä näkyi ulkomaisten matkailijoiden määrässä. Ennen koronaa matkailuala kasvoi kymmenen prosentin vuosivauhdilla ja kasvun ennakoidaan jatkuvan. Valtaosa kasvusta tulee kansainvälisestä matkailusta.

Lappi, kuten koko Suomi, elää viennistä. Vientiteollisuusyrityksemme luovat suoraan ja välillisesti lähes puolet maamme bruttokansantuotteesta. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa yli 100 miljardin euron pottia.

Vientiteollisuus työllisti viime vuonna 1,15 miljoonaa suomalaista – 42 prosenttia työvoimasta – ja tuotti veroja valtion ja kuntien kassaan yhteensä 35,4 miljardia euroa. Vientiteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto oli reilusti yli 250 miljardia euroa.

Ilman vientiteollisuutta ei olisi hyvinvointi-Suomea, eikä -Lappia. Kun vienti vetää, Suomi voi hyvin. Kun vienti tökkii, olemme ongelmissa – talous sakkaa ja työttömyys kasvaa.

Reilut puolet Lapin tuottamasta viennin arvosta tulee Meri-Lapin teollisuuskeskittymästä, loput eri puolilta laajaa maakuntaa. Lapin yritysten kokonaisliikevaihdosta suunnilleen 70 prosenttia syntyy teollisuudessa.

Kun koko maan pk-yrityksistä joka viidennellä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomaille, Lapissa joka kolmas yritys toimii globaalisti. Joka neljännen lappilaisen työikäisen työpaikka on suoraan teollisuudessa ja huomattavasti useampi saa elantonsa teollisuuden ansiosta.

Koska Lappi on vientimaakunta, sitä uhkaavat samat kesto-ongelmat – työvoimapula, globaali taloustilanne ja kansainväliset kriisit – kuin koko vienti-Suomea. Tämä on syytä pitää mielessä ongelmia ratkottaessa.

P.S.

Hallitusohjelmaan kirjattu ilmastoruokaohjelma jäänee toteutumatta. Ohjelmaa on valmistellut Antti Kurvisen (kesk.) johtama maa- ja metsätalousministeriö. Muut hallituspuolueet ovat tyytymättömiä ohjelmaan, koska siitä puuttuu aiemmin tavoitteeksi asetettu lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen kolmanneksella 2030 mennessä. Eikä Kurvinen aio sitä siihen tuoda, koska "poliitikkojen tehtävä ei ole toimia ruokapoliisina" (Yle 8.2.). Kiekkosankari Teemu Selännettä lainaten: Kurvinen ei suostu ruokakommariksi.