Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Pääkirjoitus

Lapin len­to­ken­tät elävät mat­kai­lus­ta – Ro­va­nie­men len­to­ase­mas­ta kasvoi Suomen toi­sek­si vilk­kain ja kan­sain­vä­li­sin

Kittilän lentoasema olisi hyvin hiljainen ilman matkailijoita.
Kittilän lentoasema olisi hyvin hiljainen ilman matkailijoita.
Kuva: Jouni Porsanger
Pääkirjoitus // 19.7.2023

Rovaniemi on ollut tänä vuonna Suomen toiseksi vilkkain lentoasema Helsinki-Vantaan jälkeen. Rovaniemi on siis ohittanut Oulun lentoaseman, joka on aiemmin pitänyt kakkossijaa.

Tiedot selviävät Finavian maanantaina julkistamista tammi-kesäkuun tilastoista. Niiden mukaan Rovaniemi on Finavian lentoasemista ensimmäisenä ylittänyt koronapandemiaa edeltävän vuoden 2019 matkustajamäärät. Pohjoisen lentoasemista myös Kittilä, Ivalo ja Kuusamo ylsivät lähes vuoden 2019 tasolle.

Pohjoisen lentoasemien matkustajamääriä nostavat ulkomaiset turistit, joista yhä useampi tulee tänne suoralla lennolla jostakin Euroopan kaupungista. Suorien kansainvälisten reittilentojen kasvava määrä näkyy etenkin Rovaniemellä.

Alkuvuoden aikana Rovaniemen lentoaseman noin 350 000 matkustajasta kolmannes liikkui kansainvälisillä reitti- tai tilauslennoilla. Suoria kansainvälisiä yhteyksiä käyttäviä matkustajia oli kuuden kuukauden aikana määrällisesti lähes saman verran kuin koko vuoden 2019 aikana yhteensä.

Lentomatkustajien määrän ennustetaan kasvavan edelleen ainakin Rovaniemellä ja Kittilässä, sillä molemmille paikkakunnille avataan joulusesonkina uusia suoria reittiyhteyksiä. Rovaniemellä kansainvälisten reittien määrä kasvaa talvikaudella jo kahteenkymmeneen ja kohdekaupunkien määrä kuuteentoista.

Suorien lentojen lisäksi matkailijoita – sekä ulkomaisia että kotimaisia – saapuu Lappiin kotimaan lennoilla Helsingin kautta. Lentäen saapuvien matkailijoiden kokonaismäärä ei siten ole tiedossa, mutta selvää on, että he pitävät elossa ainakin Ivalon ja Kittilän lentokenttiä.

Tämä tulee konkreettisesti esille kesäaikaan, jolloin Lapin lentokenttien matkustajamäärät pienenevät rajusti. Esimerkiksi Kittilän kentän kautta kulki kesäkuussa vain noin 2700 matkustajaa, mikä on vajaat neljä prosenttia vuoden vilkkaimman kuukauden eli helmikuun matkustajamäärästä.

Turistien puuttuminen ja myös liikematkustuksen vähentyminen näkyy ympäri vuoden Kemi-Tornion lentoasemalla, jota on tänä vuonna käyttänyt noin 20 000 matkustajaa. Matkustajamäärä näyttää olevan kasvusuunnassa, mutta se ei silti yllä lähellekään pandemiaa edeltäviä lukuja.

Liikennöinti Kemi-Tornioon ei olisi mahdollista ilman valtion tukea, joka jatkuu sekä Kemi-Tornioon että neljälle muulle maakuntakentälle ensi kevääseen asti. Tuesta päätti edellinen hallitus, ja kenttien tulevaisuus on uuden hallituksen käsissä.

Meri-Lapin yritykset ovat korostaneet lentoyhteyksien merkitystä varsinkin alueelle suunniteltujen uusien investointien kannalta. Merkitys ei kuitenkaan todennu, ellei lentomatkustajien määrä ala kasvaa.

P.S.

Kesämatkailun kehittämisestä on puhuttu Lapissa yhtä pitkään kuin talvimatkailu on kasvanut. Visit Finlandin mukaan Lapin kesämatkailun suurin haaste tällä hetkellä on heikko saavutettavuus eli vähäiset lentoyhteydet. Uusista lentoyhteyksistä onkin jo keskusteltu ainakin saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa.

Lappilaiset matkailutoimijat ovat ennustaneet, että ensimmäiset kesälennot Euroopasta Suomeen operoidaan kesällä 2024. Jos ennustus toteutuu, se ehkä kääntää uuden lehden Lapin matkailun historiassa kuten Concorde aikoinaan.