Tuore tutkimus todistaa sen, mikä Lapissa on tiedetty jo pitkään – pohjoisessa on kova kehityspotentiaali, jonka hyödyntämättä jättäminen olisi suurta tyhmyyttä. Kyse on varsinkin niin kutsutuista vihreän siirtymän investoinneista, joiden eteneminen on kiinni myös valtiovallan päätöksistä.
Ruotsalainen tutkimuslaitos Nordregio on laittanut paremmuusjärjestykseen jokaisen pohjoismaan kaikki hallinnolliset alueet, Suomessa maakunnat. Vertailun pohjana on kahdeksan mittaria, jotka liittyvät väestöön, työmarkkinoihin ja talouteen. Mittareina ovat muun muassa koulutustaso, bruttokansantuote ja väestön huoltosuhde.
Suomessa parhaimpien näkymien listalle yltää vain Uusimaa, eikä toiseksi parhaassa ryhmässäkään ole kuin kaksi maakuntaa: ruotsinkielinen Pohjanmaa ja Lappi. Ryhmiä on kaikkiaan viisi. Pohjois-Pohjanmaa löytyy kolmannelta tasolta. Heikoimpien kehitysnäkymien alueita ovat Kainuu ja Itä-Suomen maakunnat.
Tutkimustulos ei ole yllätys ainakaan Lapille, sillä maakuntamme on menestynyt vastaavissa mittauksissa aiemminkin. Toiveena on, että tämäkin viesti löytää tiensä valtiollisiin päätöksentekokoneistoihin, missä pohjoisen potentiaalin epäilijöitä löytyy kaikesta päätellen edelleen.
Nordregion tutkimuksen perusteella parhaat kehitysnäkymät ovat pohjoismaisen pääkaupunkien ympärillä. Kakkoskorista löytyy niin Suomen kuin Norjankin Lappi.
Sen sijaan Ruotsin Lappi eli Norrbotten ei siellä ole, mikä on yllättävää, onhan alueella vireillä ennen näkemättömän suuret "vihreän siirtymän" investoinnit. Ristiriitaa selittänee se, että uusien tehtaiden ennustama talouskasvu ja väestökehitys näkyvät vasta viiveellä tilastotiedoissa (LK 15.8.). Tutkimuksen pohjana käytetyt tiedot ovat vuodelta 2022, minkä jälkeen Ruotsin Lapissa on tapahtunut paljon. Sen voisikin kuvitella kuuluvan tätä nykyä samaan koriin Suomen ja Norjan Lapin kanssa.
Pohjois-Ruotsissa, -Norjassa ja -Suomessa on vireillä EU:n tukemia, "vihreitä" yhteishankkeita noin 200 miljardin euron edestä. Investointeja ollaan toteuttamassa pääosin yksityisvaroin ja niiden aikaikkuna yltää vuoteen 2030.
Hyvät kehitysnäkymät eivät tarkoita automaattisesti investointien toteutumista. Alueiden kehitys on riippuvainen poliittisista päätöksistä, jotka ovat olleet Suomen tapauksessa valitettavan hitaita. Kyse on muun muassa liikenneyhteyksistä ja muusta tarvittavasta infrasta, joita ilman investoinnit eivät etene.
Orpon hallitus käynnisti alkukesällä Lapissa jo pitkään odotetun Pohjoisen ohjelman. Sen tavoitteena on vahvistaa Nato-Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua investoinneilla, jotka lisäävät puhdasta energiatuotantoa ja parantavat Suomen kansainvälisiä yhteyksiä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Toimenpideohjelman on määrä valmistua loppuvuodesta ja konkretiaa on lupailtu ensi vuodelle.
Ongelmana on, ettei säästöjä kaikkialta etsivä hallitus ole varannut ohjelmalle budjetissaan erillisrahoitusta. Ruotsissa ja Norjassa vastaavat ohjelmat ovat olleet käynnissä jo vuosia ja valtiot ovat sijoittaneet niihin miljardeja. Sijoitukset eivät ole menneet hukkaan. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on jo päätetty yli 110 miljardin euron "vihreän siirtymän" investoinneista, joista Norrbottenin osuus on 70 miljardia.
Lähivuosina nähdään, ehtiikö Lapin kasvupotentiaali jalostua todelliseksi kasvuksi vai jääkö se pelkiksi kultakirjaimiksi tutkimusraportteihin.
"Vihreän siirtymän" investointibuumi odotuttaa itseään yhä paitsi Lapissa myös koko Suomessa. Hankkeita on vireillä siellä ja täällä, mutta investointipäätöksiä on syntynyt hyvin vähän. Pohjoisessa niitä odotellaan kuumeisesti erityisesti Meri-Lapissa, minne on tyrkyllä muun muassa isoja vety- ja tekstiilikuitutehtaita. Selvityksen alla on myös esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton kaltaisia innovaatioita. Samaan aikaan muualla maailmassa, kuten myös muissa pohjoismaissa hankkeet ovat jalostuneet päätöksiksi ja osa jo tehtaiksikin. Tämä herättää kysymyksiä. Mitä muualla tehdään oikein ja mitä meillä mahdollisesti väärin?