Vaikka kesä on saapunut Lappiin, maakunnassa mietitään karvalakkilähetystön lähettämistä Helsinkiin. Syy moiseen löytyy Orpon hallituksen kehysriihen linjauksesta, jonka mukaan kaikki ympärivuorokautinen erikoisalojen yhteispäivystys ja raskas kirurgia loppuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa (LPKS) 2025 loppuun mennessä. Jäljelle jäisi vain päiväkirurgia, ympärivuorokautinen perusterveydenhuolto ja akuuttilääketieteen päivystys.
Linjaus poikkeaa rajusti Laphan vastaavasta. Sen esittämissä säästötoimissa leikkaustoimintaa jatkettaisiin sekä LPKS:ssa Kemissä että Lapin keskussairaalassa (LKS) Rovaniemellä. Myös päivystystoiminta Kemissä jatkuisi lukuun ottamatta viikonloppujen ortopedipäivystystä sekä naisten- ja lastentautien päivystystä, leikkauksia ja osastohoitoa.
Aluevaltuuston tavoitteena on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimisi kahdessa sairaalassa – LPKS:ssa ja LKS:ssa – jo ensi vuodesta lähtien. Tämä kelpaisi valtiovarainministeriölle, muttei jostain syystä sosiaali- ja terveysministeriölle, vaikka sitä johtaa torniolainen ministeri Kaisa Juuso (ps.).
Lapin aluevaltuutetut tuntuvat havahtuneen vihdoin valtion suuntaisen viestintänsä ristiriitaisuuteen (LK 12.6.). Vaikka aluepäättäjien pitäisi ajaa yhdessä koko Lapin etua, he käyttävät turhan paljon aikaa keskinäiseen LPKS-kiistelyyn. Ulospäin on vaikuttanut siltä, että maakunnallinen aluevaltuusto on jakaantunut toisiaan kyräileviin merilappilaisten ja muiden lappilaisten leireihin.
Osa merilappilaispäättäjistä on jättänyt hallinto-oikeudelle valituksen aluevaltuuston huhtikuisista säästöpäätöksistä, vaikka ne syntyivät demokratian pelisääntöjen mukaan. Muutamat ovat jopa väläytelleet mahdollisuutta liittää Meri-Lappi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen (Pohde), mikä tarkoittaisi Laphan alasajoa.
LPKS:n nykyisiä toimintojakaan liitos tuskin pelastaisi, sillä Pohdekin etsii kuumeisesti säästöjä sote-palveluistaan.
Ainakin osa aluevaltuutetuista vaikuttaa huomanneen riitelyn riskit. Yksimielisyyden puute estää yhtenäisen viestin lähettämisen valtiovallalle, mikä syö viestin voiman. Näin toimien Lappi ei saa tahtoaan läpi.
Yksimielisyyden löytäminen ei ole helppoa vuosien riitelyn jälkeen – riita alkoi jo sairaanhoitopiirien aikaan – mutta vaihtoehdot alkavat olla vähissä. Eripuralinjalla jatkaminen on tuhon tie ja johtaa ennen pitkää itsenäisyyden menetykseen, mikä olisi katastrofi harvaan asutulle ja laajalle maakunnalle.
Aluevaltuuston tuoreimmassa kokouksessa näkyi merkkejä siitä, että yhtenäisyys olisi vihdoin löytymässä. Aluepäättäjät päättivät, että Lapha pyrkii vaikuttamaan Suomen hallitukseen kaikin keinoin, jotta yön yli tapahtuvaa seurantaa vaativa raskaampi kirurgia olisi edelleen mahdollista myös LPKS:ssa.
Laphan virkavastuulla tekemien laskelmien mukaan hallituksen päätös LPKS:n osittaisesta alasajosta ei toisi lisää säästöjä, vaan päin vastoin enemmän kustannuksia kuin hyvinvointialueen oma, kahden sairaalan malli. Tällaisilla laskelmilla luulisi olevan vaikutusta säästöjä työkseen metsästävään hallitukseen, kunhan vain säästöjen esittelijät ovat asiasta yhtä mieltä.
Osa Lapin aluevaltuutetuista tuntuu sekoittaneen aluevaltuuston kunnanvaltuustoon. He toimivat kuin kunnanvaltuutetut eli ajavat aluevaltuustossa oman kuntansa asioita ja etuja koko Lapin asioiden ja etujen sijasta. Toki tämä oli arvattavissa jo tammikuun 2022 aluevaaleissa, missä osa äänestäjistäkin piti kotiin päin vetoa aluevaltuutetun tärkeimpänä kykynä – läpi meni useita "yhden asian" ehdokkaita. Seuraavat aluevaalit järjestetään huhtikuussa 2025. Tuolloin nähdään, onko Lappi löytänyt sote-yhtenäisyyden vai jatkuuko alueellinen kyläpolitikointi.