Kello on 01.10.

Maria Myllymäki on nukkunut juuri ja juuri kolme tuntia, kun uni yhtä äkkiä loppuu.

Kaikkialla on hiljaista, huone on pimeä ja sopivan lämmin. Muutama tunti aiemmin nukkumaan mennessä väsyttikin.

Mutta nyt hän on täysin virkeä. Todellakin virkeä.

– Silloin on turha jäädä sänkyyn pyörimään. Nousen ylös, keitän kahvit, luen kirjaa tai teen käsitöitä. Joskus nukahdan vielä uudestaan, joskus en, Maria Myllymäki kertoo.

Jossain vaiheessa hän saattoi tehdä töitäkin yöllä, mutta lopetti sen työkaverin ystävälliseen huomautukseen.