Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Ikä­ih­mi­siä palaa kau­pun­gin ko­ti­hoi­toon – Ro­va­nie­mi palkkaa lisää hoi­ta­jia, sillä yk­si­tyi­set pal­ve­lun­tuot­ta­jat su­pis­ta­vat toi­min­taan­sa

Hoitajapula vaikeuttaa niin kaupungin kuin ostopalveluyritysten toimintaa.

Hoitajapula haastaa ikäihmisen koti- ja asumispalveluiden järjestämistä Rovaniemellä. Osa yksityisistä palveluntuottajista on joutunut supistamaan toimintaansa, mikä on tuonut asiakkaita takaisin kaupungin omana palveluna järjestämään hoitoon. Arkistokuva.
Hoitajapula haastaa ikäihmisen koti- ja asumispalveluiden järjestämistä Rovaniemellä. Osa yksityisistä palveluntuottajista on joutunut supistamaan toimintaansa, mikä on tuonut asiakkaita takaisin kaupungin omana palveluna järjestämään hoitoon. Arkistokuva.
Kuva: Anssi Jokiranta

Rovaniemen kaupunki on perustanut ikäihmisten kotihoitoon viisi uutta lähihoitajan tointa ja yhden sairaanhoitajan toimen.

–  Kotihoidon tarve ja tunnit ovat kasvavia. Tavoitteena on nyt vahvistaa kaupungin omaa toimintaa ja näin varmistaa palvelujen saatavuus ja jatkuvuus, kertoo ikäihmisten palvelujen palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander Rovaniemen kaupungilta.

Kotihoidon sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia löytää työntekijöitä. Tarve kaupungin omana palveluna tuottaman kotihoidon vahvistamiseen taas johtuu osaltaan myös yksityisiä palvelutuottajia vaivaavasta työntekijäpulasta.

– Ostopalvelukentällä on selkeästi liikehdintää, yrittäjät ovat supistaneet toimintaansa ja asiakkuuksia palautunut takaisin kaupungille, Lohtander toteaa.

"Ostopalvelukentällä on selkeästi on liikehdintää, yrittäjät ovat supistaneet toimintaansa ja asiakkuuksia palautunut takaisin kaupungille."
Johanna Lohtander
Palvelualuepäällikkö, Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palvelut

Uusien vakanssien palkkausmenot katetaankin osin tälle vuodelle ostopalveluihin varatuista määrärahoista.

Lohtanderin mukaan tarkoitus on, että ensi vuonna henkilöstöä rekrytoidaan vielä lisää.

Vakituisiin työpaikkoihin löytyy vielä hoitajia

Miten kaupunki onnistuu löytämään avoimiin paikkoihin työntekijöitä, kun alalla vallitsee työvoimapula?

– Vakituisiin paikkoihin on yhä hakijoita, siltä osin tilanne on tyydyttävä. Sijaisten osalta tilanne sen sijaan on vaikea, vapaata hoitajaresurssia ei ole alueella käytettävissä, Lohtander sanoo.

Työntekijävaje ulottuu myös palveluasumisen järjestämiseen.

– Yksityisillä toimijoilla on ollut jopa huoneita tyhjillään henkilöstövajeen vuoksi. Tällaista ei ole ennen ollut.

Työvoimapulan syyksi Johanna Lohtander arvioi syyksi työn vaativuuden ja toisaalta alan haastavuuden yrittäjille.

– Kotihoito on vaativaa työtä, jossa vaaditaan osaamista ja yksintyöskentelyä.

– Lisäksi korona-aikana riskiryhmän kanssa työskentely rokotuskampanjoineen, sijaisten puute ja muuttuvat työjärjestelyt ovat tuoneet lisästerssiä hoitajille: väsymystä on.

" Lisäksi korona-aikana riskiryhmän kanssa työskentely rokotuskampanjoineen, sijaisten puute ja muuttuvat työjärjestelyt ovat tuoneet lisästerssiä hoitajille: väsymystä on."
Johanna Lohtander

Yksityisille toimijoille ikäihmisten kotihoito on puolestaan haastavaa alan vaatiman joustavuuden vuoksi.

– Asiakkaiden palvelutarpeet voivat vaihdella esimerkiksi sairaalajaksojen tai jaksohoidon vuoksi. Tässä mielessä esimerkiksi palveluasuminen on staattisempi ympäristö yrittäjälle, Lohtander arvioi.

Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander.
Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander.
Kuva: Jussi Leinonen

Robotteja, etäkotihoitoa ja työnohjausta

Johanna Lohtanderin mukaan kotihoidon haasteisiin on vastattu palveluketjua kehittämällä.

– On esimerkiksi otettu käyttöön lääkeannostelurobotteja, ja muita välineitä, jotka auttavat asiakkaan itsenäistä selviytymistä, jotta henkilöstö voi tehdä sitä, mihin henkilöstöä tarvitaan.

Uutta on myös etäkotihoito: osa käynneistä voidaan tehdä etäyhteydellä eli videopuhelun välityksellä.

– Kokemukset tästä ovat myönteisiä.

Henkilöstön jaksamista on Lohtanderin mukaan pyritty parantamaan  muun muassa työnohjausta lisäämällä.

– Keskeistä on vaikutusmahdollisuus omaan työhön ja esimiestyössä alaisjoukon pysyminen hallittavassa koossa. Työolojen kannalta on toki keskeistä, että vakituista henkilöstöä on riittävästi käytössä.

Kuukausien jono palvelutaloon

Myös asumispalvelupaikoista on Rovaniemellä pula. Myönteisen päätöksen saatuaankin paikkaa joutuu odottamaan vielä kolmisen kuukautta. Esimerkiksi heinäkuussa myönteisellä päätöksellä noin 30 henkilöä odotti palvelupaikkaa keskimäärin 88 vuorokauden ajan.

– Odotusaika on jossain määrin pidentynyt, Lohtander toteaa.

Tarve on erityisesti tehostetun asumispalvelun paikoille. Tähän tarpeeseen kaupunki perusti määräaikaisen Näsmänkiepin lisäyksikön Muurolaan.

– Seuraamme myös syntyykö uusia palvelusetelipaikkoja yksityiselle sektorille.

Asumispalvelujen paikkojen määrä arvioidaan vuosittain talousarvion yhteydessä väestökehityksen pohjalta.

– Tarkka ennakointi on vaikeaa, eikä se aina onnistu.

Näsmänkieppiin, Veitikanharjulle ja häken tontille

Selvityksen mukaan vuoteen 2025 mennessä Rovaniemellä tarvitaan noin 80 asuntoa ja edelleen vuosina 2025–2030 noin 90 asuntoa.

Sisäilmaongelmista kärsivän Näsmänkiepin palvelutalon tilalle on päätetty rakentaa uudisrakennus, johon mahtuu kuitenkin vain osa Näsmäntien nykyisistä osastoista.

– Osan paikoista voimme siirtää Veitikanharjulle, josta yksityinen toimija muuttaa omiin tiloihin, Lohtander avaa.

Tavoitteena on myös siirtää osa Näsmänkiepin toiminnoista keskustaan. Kaupunki suunnittelee ikäihmisten asumis- ja palvelukorttelia entiselle hätäkeskuksen tontille Valtakadun ja Hallituskadun kulmaukseen. Ensivaiheessa sinne tulisi noin 120 asuntoa ikäihmisille,  tehostetun palveluasumisen lisäksi myös kevyemmin tuettuja asumismuotoja. Suunnitteluhankkeen projektipäällikkönä on aloittanut hiljattain arkkitehti Eija Rantala.

– Tosiasia on, että väestö ikääntyy ja palvelun tarve kasvaa, Johanna Lohtander summaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että suurin osa ikääntyvistä elää aktiivista ja itsenäistä elämää ja käyttää samoja palveluita kuin muutkin kuntalaiset.

– Kohdennettujen palveluiden kasvu tapahtuu lähinnä 75–85-vuotiaiden ikäryhmässä.

Huoli-ilmoitukset kasvussa
Veera Vasara

Uusien hoitajanpaikkojen lisäksi Ikäkeskukseen en perustettu uusi sosiaalityöntekijän virka. Taustalla on niin sanottujen huoli-ilmoitusten määrän lisääntyminen.

Kun vuonna 2019 ikäkeskuksen sosiaalityöhön tuli 397 huoli-ilmoitusta, oli tämän vuoden määrä 498 elokuun loppuun mennessä. Sosiaalihuoltolaki edellyttää omatyöntekijää asiakkaalle, joten työntekijöiden tarve on kasvanut.

Ikäihmisten palvelujen palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander Rovaniemen kaupungilta ei osaa nimetä yksittäistä syytä huoli-ilmoitusten määrän lisääntymiselle.

– Kun väestö ikääntyy, kasvaa myös ilmoitusten määrä. Koronan vaikutuksia emme vielä täysin tiedä: missä määrin enemmän esimeriksi yksinäiset ikäihmiset ovat jääneet yksin koteihinsa? Omaishoitajien osalta on tullut esiin rajoitetuista kontakteista ja pitämättömistä vapaista johtuvaa kuormitusta.