Lentoasemayhtiö Finavia esittää, että Suomen lentoliikenne palautettaisiin markkinaehtoiseksi. Tämä tarkoittaisi valtion maakuntalentojen ostopalveluliikenteen lopettamista. Finavia myös sanoo, että lentoasemaverkostoa voitaisiin optimoida eli karsia aitoa kysyntää vastaavaksi.
Tällä hetkellä valtio ostaa ostopalveluliikenteenä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon. Hallituksen päätöksellä lentoja ostetaan ainakin ensi vuoteen asti. Jatko on auki. Valtio tukee myös lentoja Savonlinnaan ja Poriin.
Yhtiö otti asiaan kantaa julkaisemassaan lentoliikenteen trendiraportissa. Finavian toimitusjohtajan Kimmo Mäen mukaan pienten, vähäliikenteisten lentokenttien ylläpito tuo yhtiölle noin 20 miljoonan euron vuosittaiset tappiot.
– Se ei ole meidän näkökulmastamme kestävää, Mäki sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Pieniinkin kenttiin joudutaan investoimaan
Tilastojen valossa Suomen lentokentät jakautuvat käytännössä kahteen kastiin: selvästi yli 100 000 matkustajan markkinaehtoisesti pyöriviin kenttiin ja alle 40 000 matkustajan ostopalvelukenttiin.
Vilkkaimpia ovat Helsinki–Vantaa sekä Rovaniemen, Oulun ja Kittilän lentokentät. Mäen mukaan pienten kenttien ylläpito vie mahdollisuuksia kehittää Rovaniemen kaltaisia kasvavia kenttiä.
Lisäksi Mäki nosti esiin lentokonekapasiteetin käytön vähäväkisillä reiteillä.
– Se syö lentoliikennejärjestelmän tehokkuutta. Sinne, missä on kysyntää, olisi ehkä enemmän lentokoneita allokoitavissa.
Mäki ei tiedotustilaisuudessa tarkentanut, mitä lentokenttiä mahdollisesti voitaisiin karsia. Hän korosti, että markkinaehtoista lentoliikennettä ei edes pääse syntymään niin kauan, kun ostopalveluliikenne jatkuu.
Ei paluuta aikaan ennen koronaa
Monella maakuntakentällä matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna hieman, mutta koronavirusta edeltäneistä lukemista ollaan kaukana. Finnair lopetti markkinaehtoiset lennot useille maakuntakentille pandemian myötä.
Esimerkiksi Jyväskylän lentokentällä oli viime vuonna noin 25 800 matkustajaa, mikä oli lähes 10 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Kuitenkin vielä vuonna 2019 Jyväskylässä oli noin 66 600 matkustajaa.
Mäen mukaan lentomatkustaminen on muuttunut pysyvästi eikä korona-aikaa edeltäneeseen tilanteeseen ole paluuta.
– Meidän täytyisi ymmärtää Suomessa tämä asia paremmin.
Finavia puhuu matkaketjuista eli muiden kulkuneuvojen käytöstä. Trendiraportin mukaan ne "takaavat myös suomalaisten kotimaanmatkojen sujuvuuden, sillä Suomen sisäiset lentoreitit nykyisessä laajuudessaan eivät ole tulevaisuudessa realistinen vaihtoehto".
Lentokenttien karsiminen tie talouskasvuun
Finavia käsittelee aihetta myös muistiossa, jonka se on toimittanut hallituksen talouskasvuhankkeelle. Hankkeessa etsitään Risto Murron johdolla toimia talouskasvun vauhdittamiseksi.
Finavia näkee lentoasemaverkoston karsimisen kasvutoimena, vaikka maakuntien elinkeinoelämä on korostanut lentojen merkitystä talouskasvulle.
Muistion mukaan resurssien sitominen maakuntakenttien ylläpitoon heikentää Suomen mahdollisuutta pärjätä lentoliikenteen kansainvälisessä kilpailussa.
