Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Vihreän siir­ty­män jät­ti-in­ves­toin­tien hank­ki­mi­nen Me­ri-Lap­piin edel­lyt­tää alueen kuntien yh­teis­työ­tä – sen aloit­ta­mis­ta ei voi enää lykätä tuon­nem­mak­si

Outokummun Tornion terästehdas on yksi Meri-Lapin teollisuuden helmistä.
Outokummun Tornion terästehdas on yksi Meri-Lapin teollisuuden helmistä.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitus // 1.6.2023

Amerikkalaisen Plug Powerin suunnitelma rakentaa vihreän vedyn tuotantolaitos Kokkolaan, Kristiinankaupunkiin ja Porvooseen on tuorein esimerkki suurinvestoinneista, joita vihreä siirtymä poikii Suomeen. "Vihreitä" jättihankkeita on vireillä eri puolille maata jo noin 85 miljardin euron edestä. Niitä on luvassa myös Lappiin, missä etulyöntiasemassa on Meri-Lappi.

Meri-Lapin etuna ovat järeät sähkönsiirto- ja erinomaiset kuljetusyhteydet sekä monipuolinen teollinen pohja ja valmiiksi kaavoitetut paikat. Joitakin hankkeita on vireillä, mutta mahdollisuudet ovat paljon suurempaan – onhan alueen viennin arvo jo nyt kahdeksan prosenttia koko maan viennin arvosta.

Tältä pohjalta onkin outoa, etteivät alueen kunnat ole yhdistäneet voimiaan. Ne markkinoivat itseään yhä erikseen, eivätkä yhtenäisenä, vahvana teollisuusalueena. Meri-Lapissa ei ole yhteistä edunvalvontajärjestöä tai edes henkilöä, joka myisi koko aluetta suurteollisuuden investoijille (LK 31.5.).

Ruotsin "Meri-Lapissa" asiat ovat tältäkin osin toisin. Luulaja, Piteå ja Boden myyvät aluettaan yhdessä Node Pole-brändillä. Se, mihin investoinnit tulevat, on toissijaista, koska tiedossa on, että kaikki kunnat hyötyvät uusista tuotantolaitoksista ja niiden työpaikoista. Pohjoisessa on totuttu kulkemaan töissä yli kuntarajojen. Teollisuuden ympärille syntyvät alihankintayrityksetkin toimivat kuntaa laajemmalla alueella.

Tulokset puhuvat puolestaan, sillä Pohjois-Ruotsissa on vireillä vihreän siirtymän investointeja yhteensä reilun sadan miljardin euron edestä.

Meri-Lapissa naapuri on nähty kilpailijana. Yhteistyötä on toki yritetty.

Kunnianhimoisin yritys on vuodelta 2011, jolloin Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola ja Tornio miettivät kuntaliitosta. Se kaatui, kun vain Kemi oli lopulta liitoksen kannalla. Kemi, Keminmaa ja Simo yrittivät kolmen kimppaa 2015, jolloin yrityksen kaatoi Keminmaa.

Meri-Lapissa teollisuushankekalastelu kuuluu Kemin Digipolikselle ja Business Torniolle. Simossa yrityksiä alkaa houkutella elinvoimajohtaja, Keminmaassa sitä tekee alan asiantuntija, Tervolassa elinkeinoyhtiö ja Ylitorniolla yrityspalvelut.

Nyt Kemi-Tornion seutukunta haluaa selvittää, miten houkuttelua voitaisiin tehostaa. Yksi mahdollisuus on rakentaa yhteinen brändi ja markkinointialusta Meri-Lapin Kehittämiskeskuksesta. Kyseessä on Kemin, Tornion ja Haaparannan sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion yhteistyöelin, joka tukee ja edistää alueen markkinointia ja edunvalvontaa sekä elinkeinojen kehittämistä ja kansainvälistymistä vapaaehtoisella yhteistyöllä.

Selvitystyöhön olisi pitänyt ryhtyä aikoja sitten, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Meri-Lapin kuntien on unohdettava menneet ja löydettävä nopeasti yhteinen sävel, jos alue haluaa saada sille kuuluvan osuuden vihreän siirtymän investoinneista.

P.S.

"Hiilineutraaliustavoite ja vuosi 2035 oli tärkeä juttu. En näe mitään muuta maata maailmassa, joka sanoo 2035", Plug Powerin toimitusjohtaja Andy Marsh perusteli yhtiön suunnitelmaa rakentaa kolme vedyntuotantolaitosta Suomeen (LK 31.5.). Ilmastolakiin kirjattu vuosiluku oli ratkaisevin yksityiskohta, joka toi amerikkalaisen energiajätin tänne, eikä Espanjaan. Voisi kuvitella, että mahdollisesti tuleva valtiovarainministeri Riikka Purrakin (ps.) ymmärtää jo sen, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen kutsuminen "typeräksi" on typerää.