Hoitajat vaativat tuntuvia palkankorotuksia. Myös muut kunta-alan työtekijät haluavat samantasoiset korotukset.
Oletko sinä valmis maksamaan lisää veroja, jotta nämä palkankorotukset saadaan katettua?
Lapin Kansa kysyy lukijoiden mielipidettä meneillään oleviin työtaisteluihin.
Hoitajalakko laajenemassa myös Lappiin
Ennen kyselyä vähän taustaa tilanteesta.
Käynnissä on hoitajalakko kuudessa sairaanhoitopiirissä. Ellei sopua synny, lakko on laajenemassa myös Lapin sairaanhoitopiiriin perjantaina 15. huhtikuuta.
Lakko koskisi tuolloin jo 13 sairaanhoitopiiriä ja 40 000 hoitajaa.
Hoitajien lisäksi tänä keväänä ovat lakkoilleet laajasti muutkin kunta-alan työntekijät. Muun muassa opettajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat, sosiaalityöntekijät, kirjastonhoitajat ja psykologit. Kuntien ja kuntayhtymien sopimusten piirissä on noin 425 000 palkansaajaa.
Rovaniemellä oli noin tuhat kaupungin työntekijää lakossa keskiviikkona ja torstaina 6–7. huhtikuuta.
Viiden vuoden palkkaohjelma
Hoitajajärjestöt Tehy ja Super vaativat tuntuvia palkankorotuksia, joka olisi jaksotettu viidelle vuodelle.
Ohjelman mukaan hoitajat saisivat joka vuosi 3,6 prosentin palkankorotukset niin sanotun yleisen korotuslinjan lisäksi. Tänä vuonna yleiseksi linjaksi on muovautunut kaksi prosenttia.
Tällä päästäisiin liittojen mukaan nousemaan palkkakuopasta ja saataisiin houkuteltua työntekijöitä työvoimapulaa potevalle alalle.
Työnantajapuolella ja työntekijöillä on hyvin erilainen käsitys palkankorotusten kustannusvaikutuksista julkiseen talouteen. Korotukset kumuloituvat viiden vuoden sisällä, eli seuraava prosentuaalisen korotuksen pohjapalkka on luonnollisesti aina suurempi kuin lähtöpalkka korotusohjelman alussa.
Erimielisyys kustannusvaikutuksista
Hoitajien palkat maksavat lopullisesti veronmaksajat. Suurin osa hoitajista siirtyy ensi vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden palvelukseen ja hyvinvointialueiden rahoitus tulee suoraan valtiolta.
Keskeinen perustelu hoitajajärjestöjen palkkavaatimuksen torppaamisessa on ollut sen hinta. Valtiovarainministeriö on katsonut, että korotus aiheuttaisi dominoefektin. Jos hoitajat saisivat haluamansa, myös muut kunta-alan työntekijät vaatisivat saman.
Valtiovarainministeriö laskenut, että jos koko kunta-ala saisi samat korotukset kuin hoitajat nyt vaativat, hintalappu olisi vuosittain 3,7 miljardia euroa.
Kunta-alan työnantajat ovat laskeneet 3,6 prosenttia yli yleisen linjan olevan korotuksen kustannusten olevan vuosina 2022–2026 yhteensä 12,4 miljardia euroa.
Super taas on verrannut hoitoalan palkkaohjelman aiheuttamaa veronkorotustarvetta yhteen pakastepizzaan kuukaudessa. Liiton mukaan summa tarkoittaisi neljän euron kuukausittaista lisäystä 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan veronmaksajan kuntaverotuksessa.
Kunta- ja hyvinvointialan työnantajien mukaan sadan euron korotus kaikkien kuukausipalkkaan nostaisi kustannuksia noin 800 miljoonaa euroa ja aiheuttaisi 0,8 prosentin nostopaineen kuntaveroon. Yksittäinen palkansaaja maksaisi työnantajan laskelmien mukaan keskimäärin noin 277 euroa enemmän kuntaveroja vuodessa.
Jos palkkoja nostettaisiin 300 eurolla kuukaudessa, veronkorotuspaine oli 2,3 prosenttia ja palkansaajaa kohti 832 euroa vuodessa.
Jos kaikki kunta-alalla työskentelevät saisivat nyt vaaditut korotukset, palkkaohjelma nostaisi yksittäisen palkansaajien veroja keskimäärin 871 euroa vuodessa, laskee työnantajapuoli.
Jos yllä oleva kysely ei toimi, voit avata sen erilliseen selainikkunaan tästä.