Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Pääkirjoitus

Vain Ve­nä­jäl­lä on motiivi ja taito kat­kais­ta Suo­men­lah­den sy­vyyk­siin las­ket­tu kaa­su­put­ki – nyt on tär­kein­tä tutkia ta­pah­tu­nut ja etsiä to­dis­teet te­ki­jäs­tä

Pääsihteeri Jens Stoltenberg on tarjonnut Naton apua kaasuputkitutkintaan.
Pääsihteeri Jens Stoltenberg on tarjonnut Naton apua kaasuputkitutkintaan.
Kuva: OLAFUR STEINAR GESTSSON
Pääkirjoitus // 12.10.2023

Sabotaasi oli odotettu, eikä sen tekijästä liene epäselvyyttä. Vaikka tutkimukset ovat yhä kesken ja viranomaiset joutuvat jo virkansa puolesta välttelemään spekulointia, Suomen ja Viron välisen kaasuputken vahingoittajaksi on tarjolla yksi vaihtoehto yli muiden – vain Venäjällä on motiivi ja taidot moiseen.

Tiedossa on, että Suomenlahden syvyyksiin aikoinaan laskettu kaasuputki on rikottu tahallaan. Kyse on törkeästä tuhotyöstä, jollainen vaatii erikoisosaamista ja -kalustoa. Venäjän Itämeren laivastolla on jopa vedenalaiseen tuholaistoimintaan koulutettuja erikoisjoukkoja.

Sattumaa ei liene sekään, että yksi Suomen ja Viron välillä kulkevista tietoliikennekaapeleista on rikottu samoihin aikoihin kuin kaasuputki.

Demokratiassa on tapana ensin tutkia ja vasta sen jälkeen hutkia. Koska kyse on Suomen turvallisuuden kannalta vakavasta asiasta, pelkkä hutkiminen ei riitä siinäkään tapauksessa, ettei sabotaasin tekijää saada varmuudella selville.

Venäjä osaa tunnetusti piilottaa rikolliset jälkensä, eikä se myönnä syyllisyyttään silloinkaan, kun kaikki todisteet viittaavat yksiselitteisesti siihen.

Vanhaan, suomettuneeseen aika Suomi vaikeni tai vähintäänkin väisteli, kun Kreml nosti keskisormeaan länttä kohti. Nato-Suomessa tämä ei ole mahdollista, sillä vaikeneminen viestittäisi Venäjälle paitsi Suomen myös lännen heikkoudesta.

Jos riittävän moni todiste viittaa siihen, että kyse on laskelmoidusta iskusta kriittistä Nato-infrastruktuuria vastaan, myös Naton on reagoitava asiaan tavalla tai toisella.

Syytä Venäjän toimintaan – vielä toistaiseksi epäiltyyn – voidaan vain arvailla. Pääsyy lienee Suomen Nato-jäsenyys, jonka Venäjä on uhannut kostaa tavalla tai toisella.

Koska kaasuputki kulkee kahden Nato-maan välillä, kyse voi olla Venäjän halusta testata Nato-maiden yhtenäisyyttä. Kremliä kiinnostaa lännen reaktio asiaan, kannanotot ja mahdolliset toimenpiteet. Samalla se pyrkii herättämään pelkoa ja hämmennystä sekä viestittämään valmiudestaan uusiin ilkitöihin.

Venäjän intresseissä on myös lännen huomion suuntaaminen pois Ukrainasta, missä sen sotajoukot jatkavat terroritöitään.

Suomen viranomaiset, sotilasjohto ja poliittiset päättäjät ovat painottaneet yhtenä joukkona sitä, että maamme energiahuoltovarmuus on yhä kunnossa, eivätkä tietoliikenneyhteydetkään ole vaarassa. Viesti on ollut rauhoittava – Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, vaikka kyse onkin vakavasta asiasta eli todennäköisesti suvereniteettimme loukkauksesta.

Juuri näin Suomen tulee tällaisessa tilanteessa toimia. Kylmän viileällä, yhtenäisyyttä korostavalla lähestymistavalla viestimme itään, ettei täällä pelätä, eikä panikoida, vaan ollaan jatkuvassa toimintavalmiudessa – oli Venäjän seuraava siirto mikä tahansa.

P.S.

Presidentti Sauli Niinistö pohti jo talvella 2022 sitä, miten Venäjä voisi reagoida Suomen Nato-jäsenyyteen. Hän puhui "laajamittaisesta ilkeilystä", jollaiseksi kaasuputken rikkominen voitaneen lukea – jos syypääksi varmistuu Venäjä. Koska Suomi on demokratia, se ei vastaa ilkeilyyn ilkeilyllä, eikä myöskään Nato tule tekemään niin, vaan odotettavissa on lähinnä noottitason nuhtelua. Opettihan jo Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän tuntijana tunnustettu presidentti Mauno Koivisto aikanaan, ettei pidä provosoitua kun provosoidaan.