Sallan ja Savukosken rajalle on suunnitteilla Suomen suurin tuulivoimapuisto. Jos kaikki menee kuten hanketta ajava Tuulialfa oy toivoo, Lapioselkään rakennetaan jopa 200 tuulivoimalaa.
Värriön ja Liesijoen yhteismetsän maille sijoittuva "puisto" tuottaisi vuosittain sähköä lähes yhtä paljon kuin Loviisan reaktori. Kyseinen ydinvoimala on kahden ydinvoimalaitosyksikön kokonaisuus, jonka reaktorit tuottavat yli 500 megawattia sähköä. Vuosituotanto on hieman yli 8 terawattituntia – yli kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.
Tuulialfa on esitellyt jättihankettaan paikallisille sidosryhmille. Vastaanotto on ollut sekä myönteinen että kielteinen, kuten lähes kaikissa tuulivoimahankkeissa tuppaa olemaan.
Lapioselän hanke on vasta alkuvaiheessa, joten odotettavissa on kiivasta keskustelua kunnanvaltuustoissa. Ne päättävät loppupelissä kunnan tuulivoimakannasta.
Tuulivoimapuisto toisi sekä Sallan että Savukosken kuntaan miljoonien eurojen vuosittaiset kiinteistöverotulot – yhden "myllyn" vuotuinen verotuotto on 20 000–30 000 euroa.
Saamapuolella olisivat myös paikalliset yhteismetsät. Tuulivoimaloista maksetaan maanvuokraa niin ikään 20 000–30 000 euroa voimalaa kohden. Se tarkoittaisi Värriön yhteismetsän tulojen moninkertaistumista, sillä metsätalous voisi jatkua ennallaan. Yhteismetsän puukauppatulo on puolen miljoonan euron luokkaa vuodessa.
Menettäjänä olisi paikallinen porotalous, joka katsoo tuulivoimaloiden haittaavan paitsi porojen laiduntamista myös niiden etsimistä helikoptereiden avulla. Tosin Pohjois-Sallan ja Kemin-Sompion paliskuntien porollisten joukossa on myös metsänomistajia. Tuulialfa on esittänyt paliskunnille, että vaikutukset porotaloudelle selvitetään ja haittojen korvaamisesta sovitaan yhdessä.
Tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Lappiin on ollut tähän asti vaikeaa tai jopa mahdotonta Puolustusvoimien vastustuksen takia. Se on torjunut veto-oikeudellaan voimalahankkeita, koska katsoo tuulivoimaloiden häiritsevän ilmavalvontaa.
Tuulialfa on neuvotellut Lapioselästä armeijan kanssa jo vuosia ja tarjoutunut kustantamaan teknisen ratkaisun, jolla armeijan tutkaongelma on ratkaistavissa. Kyseistä kompensaatiomallia suosittelee myös selvityshenkilö Arto Räty kolmen ministeriön tilaamassa selvityksessään, jossa etsittiin keinoja tuulivoimaloiden ja tutka-asemien sovittamiseen samalle alueelle (LK 17.3.).
Sallan ja Savukosken voi olla vaikea torjua tuulivoimalahanketta, jos armeijakaan ei sitä vastusta. Tiedossa on vero- ja vuokrarahan lisäksi pysyviä työpaikkoja, joita Tuulialfa on luvannut noin 40 voimaloiden huoltoon ja operointiin.
Energian huoltovarmuus paranisi ja Fingridin 400 kilowatin runkovoimalinjan saaminen Lappiin nopeutuisi. Soklikin voisi hyötyä hankkeesta.
P.S.
Tuulialfa kiirehtii Lapioselän kaavoitusprosessia, jonka yhtiö on luvannut maksaa. Kaavoitus vie vuosia, kuten myös kaavoitusta seuraavat selvitykset, tutkimukset ja vaikuttavuusarvioinnit. Satojen miljoonien eurojen arvoiselta investoinnilta puuttuu yhä myös rahoitus ja sitä myöten investointipäätös. Mahdolliset valitukset voivat nekin viivästyttää osaltaan hanketta, mutta pysäyttäjäksi niistä on harvoin – vain joka viides tuulivoimavalitus on päättynyt tuulivoimala- tai kaavasuunnitelmamuutokseen (Yle 26.10.2021).