Pohjois-Suomeen on nousemassa lähivuosina valtava määrä lisää tuulivoimaloita. Tulevat ja nykyiset tuulivoimalat saattavat olla tärkeä osa vedyn valmistamista.

Vetytalous ja vihreä vety ovat olleet tapetilla etenkin poliitikkojen puheissa keväästä lähtien. Myös energiayhtiöt Fortum ja Neste ovat kertoneet vetyhankkeistaan. Vedyn avulla Suomi ja monet muutkin maat aikovat vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Mistä tässä sitten on kyse? Vety lienee monelle tuttu ainoastaan koulun kemian tunneilta: Herkästi syttyvä ja räjähtävä kaasu, jonka kemiallinen merkki H on ensimmäisenä taulukossa, eli jaksollisessa järjestelmässä. Kun vety palaa, jäljelle jää vettä.

Annetaan professori Timo Fabritiuksen kertoa meille aiheesta tarkemmin. Fabritius on prosessimetallurgian professori Oulun yliopistossa eikä varsinaisesti vetytutkija.