Kolumni

Toimittajalta: Rovaniemi tarvitsee maahanmuuttajia – olisiko jo aika tutkia, ketä he ovat


Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Kerrotaan ensin hyvä uutinen: Tilastokeskuksen tammikuussa julkistamien ennakkotietojen mukaan Rovaniemelle syntyi viime vuonna 25 lasta enemmän kuin vuonna 2018. Rovaniemi on siis positiivinen poikkeus, sillä valtakunnallisesti syntyvyys laski edelleen.

Huono uutinen on se, että syntyvyyden hienoisesta kasvusta huolimatta luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus kääntyi Rovaniemellä miinukselle. Syntyneitä oli viime vuonna 577, kuolleita viisi enemmän.

Miinusmerkkinen luku on Rovaniemelle historiallinen. Vaikka syntyneiden määrä on vähentynyt, Rovaniemi on tähän saakka sinnitellyt luonnollisessa väestökasvussa plussan puolella. Vielä vuonna 2018 syntyneitä oli 11 enemmän kuin kuolleita.

"Huono uutinen on se, että syntyvyyden hienoisesta kasvusta huolimatta luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus kääntyi Rovaniemellä miinukselle."

Mitä vuoden 2019 väestötilastoista voisi Rovaniemen osalta päätellä? Positiivinen päätelmä olisi se, että aallonpohja on nyt saavutettu ja syntyvyys alkaa vähitellen kasvaa.

Tätä tukevat syntyvyystilastot 1990-luvun alusta. Silloin Rovaniemelle ja valtakunnallisestikin syntyi poikkeuksellisen isoja ikäluokkia. Esimerkiksi 1991 ja 1992 uusia rovaniemeläisiä syntyi molempina vuosina 846.

Nämä ikäluokat ovat nyt perheenperustamisiässä, joten voisi ajatella, että heidän jälkeläisensä näkyvät syntyvyystilastoissa lähivuosina.

Tällaiset päätelmät ovat kuitenkin pelkkää spekulaatiota – viime vuoden vauvamäärä voi olla vain sattumaa tai tilastollista poikkeamaa. Kukaanhan ei tunnu oikein tietävän, mistä syntyvyyden raju lasku Suomessa johtuu, joten sen vuoksi myös syntyvyyden kehittymistä on vaikea ennustaa.

Vauvakadosta huolimatta Rovaniemi on kasvanut 2010-luvulla noin 3 000 ihmisellä. Kasvu on tietysti muuttoliikkeen ja ennen kaikkea maahanmuuttajien ansiota.

Kuntien välinen nettomuutto on vaihdellut Rovaniemen kohdalla miinukselta plussalle, mutta nettomaahanmuutto on pysynyt koko ajan vahvasti positiivisena. Rovaniemelle on muuttanut ulkomailta vuosittain 150–250 ihmistä enemmän kuin täältä on muuttanut ihmisiä maailmalle.

Se, mikä kenetkin tuo Rovaniemelle ja mistä, ei ole tarkasti tiedossa, selviää tästä jutusta. Se päätelmä sentään voidaan tehdä, että suuri osa maahanmuuttajista tulee Rovaniemelle työn tai rakkauden perässä.

Tilastotkin siis todistavat, että Rovaniemi tarvitsee maahanmuuttajia kasvaakseen ja pysyäkseen elinvoimaisena. Silti maahanmuuttajista puhutaan Rovaniemellä hämmästyttävän vähän.

Olisiko jo aika selvittää, ketä maahanmuuttajat ovat ja mitä he täällä tekevät? Näin voisimme ehkä paremmin taata sen, että uusia tulokkaita muuttaa Rovaniemelle jatkossakin.