Ro­va­nie­men vä­ki­lu­ku jatkaa kas­vuaan: viime vuonna muut­to­voit­toa kertyi etenkin ul­ko­mail­ta

Myös syntyneiden määrä kääntyi yllättäen nousuun.


Rovaniemen väkiluku kasvoi viime vuonna jo kuudetta vuotta peräkkäin, joskin edeltävää vuotta maltillisemmin. Vuonna 2018 väestömuutos ylsi peräti 500 asukasta plussan puolelle, kun vuoden 2019 saldo on 181 asukasta, jotakuinkin samaa tasoa kuin 2017.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen 23. tammikuuta julkaisemasta väestön ennakkotilastosta.

Syntyneiden määrä Rovaniemellä nousi 25:llä, mutta vastapainoksi kuolleiden määrä kasvoi vielä enemmän, 41:llä. Väkilukua nostivat näin muualta Suomesta ja ulkomailta Rovaniemelle muuttaneet.

Koko maassa syntyvyys jatkoi laskuaan. Rovaniemellä suunta on ollut sama, viime vuoden nousua lukuun ottamatta.

– Onhan tämä tosi iloinen asia, että tässä kuljemme vastavirtaan yleisestä trendistä, kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kommentoi syntyvyyden nousua.

– Meillä on kohtuullisen nuori ikärakenne, ja muuttoliikkeessä esiin tulee 30–40-vuotiaiden paluumuuttajien ryhmä. Kun nykyään ensimmäinen lapsi saadaan usein yli 30-vuotiaana, paluumuuttajilla voi olla osuutensa syntyvyyden kasvussa, hän arvioi.


Ivalolainen Jessina Lyöri ja ranualainen Jesse Pernu muuttivat peruskoulun jälkeen opiskelemaan Rovaniemelle. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen tuttu ja ”sopivan pieni” kaupunki oli heille luontevin paikka perustaa perhe. Viisivuotias Eemeli ja kaksivuotias Lenni saivat viime vuoden lopussa pikkusisko Ellenin.
Ivalolainen Jessina Lyöri ja ranualainen Jesse Pernu muuttivat peruskoulun jälkeen opiskelemaan Rovaniemelle. Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen tuttu ja ”sopivan pieni” kaupunki oli heille luontevin paikka perustaa perhe. Viisivuotias Eemeli ja kaksivuotias Lenni saivat viime vuoden lopussa pikkusisko Ellenin.
Kuva: Jussi Leinonen

Tilastojen tulkintaa

Esimerkiksi vuonna 2018 kuntien välinen muuttoliike toi Rovaniemelle peräti 349 asukasta lähtijöitä enemmän.

– Ihan tarkkaa syytä tähän piikkiin emme tiedä. Matkailun kautta Rovaniemi on ollut positiivisesti esillä ja esimerkiksi kelkkatehtaalla oli ollut valtakunnallistakin rekrytointikampanjaa.

Kaupungilla ei ole käytössään Tilastokeskuksen lukuja tarkempia tietoja muuttajista, joten tilastojen analysointi on osin tulkinnanvaraista.

Viime vuonna kotimaan muuttovoitto jäi täpärästi plussalle 32 uudella rovaniemeläisellä.

– Perinteisesti Rovaniemi on menettänyt asukkaitaan. Viime vuonna muuttovoitto laski, mutta lohdullista on se, että vetovoima, niin kotimaassa kuin ulkomailla, jää yhä plussan puolelle.

Lotvosen mukaan koko maan kehitys heijastelee myös Rovaniemeen.

– Etelä-Suomessa on nyt kova kysyntä työvoimalle, onko meillä töitä tarjolla niin paljon, sitä on vaikea sanoa.

Muuttoliikettä Rovaniemeltä pois esiintyy Lotvosen mukaan perinteisesti myös ikäryhmässä 20–25.

– Vastavalmistuneet muuttavat pois opiskelukaupungista, hän kuvaa.


Rovaniemen

Väestökehitys 2019–2018

Rovaniemen väkiluku oli viime joulukuussa 63 103, edeltävänä vuonna 62 922.

Vuoden 2019 aikana syntyneitä 577, edeltävänä vuonna 552.

Kuolleita 582, edeltävänä vuonna 541.

Kuntien välinen tulomuutto 3 231, edeltävänä vuonna 3 477.

Kuntien välinen lähtömuutto 3 199, edeltävänä vuonna 3 128.

Maahanmuutto 253, edeltävänä vuonna 281.

Maastamuutto 102, edeltävänä vuonna 141.

Lähde: Tilastokeskus


Maailmalta meille

Niin maahanmuutto kuin maastamuutto vähenivät Rovaniemellä, kuitenkin siten, että ulkomailta Rovaniemelle muutti 151 henkilöä enemmän kuin meiltä maailmalle.

– Matkailuala on kansainvälinen, sen parissa työskentelee meillä ihmisiä niin Afrikasta, Aasiasta kuin EU:n alueelta, Lotvonen toteaa.

Työn lisäksi Rovaniemelle muutetaan esimerkiksi opiskelupaikan tai avioliiton myötä. Karkeasti sanottuna puolet maahanmuuttajista on EU:n alueelta, toinen puoli muualta maailmasta.

– Pohjoismaista muuttoa tässä on paljon ja EU:n ulkopuolelta Rovaniemelle muutetaan varmastikin naapurimaa Venäjältä.

Mukana on myös muun muassa kiintiöpakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita.

Viime vuonna 18 henkilöä muutti Rovaniemelle kiintiöpakolaisina erityisesti Syyrian, Eritrean ja Afganistanin pakolaisleireiltä. Vastaanottokeskuksen kautta Suomeen saapuneita, oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita Rovaniemelle kirjautui 27 henkilöä muun muassa Afganistanista, Irakista, Iranista, Venäjältä ja Turkista. Lisäksi yksittäisiä alaikäisiä on tullut Rovaniemelle perheenyhdistämisen kautta.

– Keskimäärin kotouttamisprosessissa on noin 280 maahanmuuttajaa, summaa palvelualuepäällikkö Mirja Kangas Rovaniemen kaupungin sosiaalipalveluista.

Lapin muuttovoittaja

Pidemmällä aikavälillä Esko Lotvonen pitää Rovaniemen väestönäkymiä suotuisina.

– Neljäntoista vuoden ajan väkimäärä on kasvanut vuosittain muutamalla sadalla. Edeltävällä vuosikymmenellä Rovaniemen asukasluku kasvoi 3 000:lla, hän summaa ja muistuttaa, että trendi poikkeaa muusta Lapista.

–  Etenkin maaseutukunnat menettävät asukkaitaan. Kaivos- ja matkailukunnissa kehitys on kohtuullista, mutta esimerkiksi Sodankylänkin asukasluku on laskussa, hän vertaa.

Väistyvä kaupunginjohtaja uskoo, että Rovaniemellä on veto- ja pitovoimaa jatkossakin.

– Meillä on useita kehityshankkeita, peruspalveluita on parannettu, esimerkiksi uusia kouluja ja päiväkoteja on remontoitu ja rakennettu aktiivisesti. Myös kaupungin kulttuuripalvelut vetävät puoleensa ja ilmapiirihän meillä on poikkeuksellisen kansainvälinen, Lotvonen luettelee.

– Erityisiä uhkakuvia ei ole näkyvissä. Väestö toki ikääntyy meilläkin, kuten muuallakin maassa, eli tarvitsemme uutta voimaa muuttoliikkeen kautta. Mutta ikääntyminen meillä ei suinkaan ole yhtä voimakasta kuin monessa muussa kunnassa.

"Työn lisäksi Rovaniemelle muutetaan esimerkiksi opiskelupaikan tai avioliiton myötä. Karkeasti sanottuna puolet maahanmuuttajista on EU:n alueelta, toinen puoli muualta maailmasta."
Esko Lotvonen
Rovaniemen kaupunginjohtaja

Lotvosen mukaan väestökehitys ja sen pitäminen suotuisana ohjaa osaltaan kaupungin toimintaa.

– Uutena panostuksena meillä on käynnissä brändiuudistus, jolla tähtäämme entistä vahvemmin luomaan positiivisia mielikuvia Rovaniemestä. Taustalla pitää olla toki faktaa, yksin mielikuvat eivät riitä, vaan tarvitaan palveluita ja työpaikkoja.