Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Pur­ku­pää­tös­tä ei pu­re­mat­ta nielty – seu­raa­vak­si Auttin kap­pe­lin koh­ta­loa pun­ta­roi­vat hal­lin­to-oi­keus ja ely

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Rovaniemen kirkkovaltuusto teki syyskuussa monia järkyttäneen päätöksen purkaa Auttin kappeli. Vielä puskutraktori ei pääse töihin, sillä purkupäätös on poikinut valituksen hallinto-oikeuteen. Lisäksi Lapin ely-keskus on asettanut Auttin kappelille vaarantamiskiellon. Kappelia on esitetty suojeltavaksi ja ely-keskuksen velvollisuus on nyt tutkia suojelutarve.

Purkamisen vastustajat järjestävät lauantaina mielenosoituksen Lordinaukiolla. Järjestäjät kritisoivat Rovaniemen seurakuntaa  muun muassa siitä, ettei kappelirakennusta laitettu ennen päätöstä julkiseen myyntiin. Vastarinnasta kertoo myös purkua vastustavan nettiadressin kasvava nimilista.

Kirkkovaltuuston ratkaisun taustalla on Rovaniemeä laajempi ilmiö, jonka kanssa painiskelee moni muukin maamme seurakunta. Samalla kun kiinteistöomaisuuden ylläpito- ja korjauskustannukset kasvavat, seurakunnan jäsenmäärä laskee, mikä puolestaan vähentää verotuloja – ja rakennusten käyttöä.

Kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seurakuntatalot ovat usein ovat keskeisillä sijainneilla ja näin omiaan niin sanotulle kiinteistökehittämiselle, on täällä tilanne toisenlainen.

Rovaniemen kylien kappeleita alettiin rakentaa jälleenrakennusajalta lähtien. Usein rakentaminen oli yhteinen ponnistus, johon kyläläisetkin osallistuivat monin tavoin. Nyt, 2020-luvulla kappelit alkavat olla yksi toisensa jälkeen peruskorjausiässä – ja asutus niiden ympärillä harventunut huomattavasti sitten rakennusajankohdan.

Nyt, 2020-luvulla kappelit alkavat olla yksi toisensa jälkeen peruskorjausiässä – ja asutus niiden ympärillä harventunut huomattavasti sitten rakennusajankohdan.

Esimerkiksi Auttin seudun vilkkain aikakausi sijoittui jälleenrakennusvuosiin. Pirttikosken voimalaitos rakennettiin kylän kupeeseen vuosina 1956–59. Auttin kappeli rakennettiin, kun hautausmaalle tarvittiin siunauskappeli, joka samalla voisi palvella muussakin seurakuntatyössä.

Erityisen raskasta kappelin, seurakuntatalon tai kirkon purkamisesta tekeekin rakennuksen merkitys seudun asukkaille ja sieltä kotoisin oleville. Rakennukseen, jossa on koettu ja  jaettu elämän kirjoa kasteesta ripille pääsyyn ja häistä hautaan siunaamiseen, kietoutuu syvästi tärkeitä muistoja ja merkityksiä. Kirkollisilla rakennuksilla on myös yhteiskunnassamme erityinen pyhän tilan ulottuvuus. Kylälle kappelirakennus voi olla myös merkittävä maamerkki, niin sanottu identiteettirakennus. Arkkitehtonisiakin arvoja sillä voi olla.

Puhtaasti seurakunnan talouden näkökulmasta Auttin purkupäätös on perusteltu, mutta muilta osin ei ongelmaton,  mistä vastustuskin kertoo. Jos kiinteistö on korjauskelpoinen, on sen purkaminen kertaalleen jo hyödynnettyjen luonnonvarojan haaskausta ­– aineettomista arvoista puhumattakaan.

Puhtaasti seurakunnan talouden näkökulmasta Auttin purkupäätös on perusteltu, mutta muilta osin ei ongelmaton,  mistä vastustuskin kertoo

Kaikki kivet onkin syytä kääntää ennen purkutöihin ryhtymistä, jos oikeus sen ylipäätään lailliseksi arvioi.

Rovaniemen keskustassa on jo opittu kääntämään katse kohti matkailua, kun iäkäs rakennus kaipaa pelastusta, mistä viimeisimpänä esimerkkinä hotellikäyttöön peruskorjattava entinen postitalo. Seurakunta ei voi toki valjastaa tilojaan Airbnb- tai hotellikäyttöön, mutta kenties uusi omistaja voisi – ellei sitten asuin- tai kulttuurikäyttöön, mistä muualta maasta onkin jo esimerkkejä.

Lue lisää: Jäikö sun­nun­tain messu Auttin kap­pe­lin vii­mei­sek­si? Ro­va­nie­men seu­ra­kun­ta joutuu päät­tä­mään lä­hi­vuo­si­na monen kiin­teis­tön­sä koh­ta­los­ta