Helmikuussa 2014 kirjoitin Uuteen Rovaniemeen jutun kotimajoituksesta. Uudenlaisten internet-alustojen kautta asuntoaan tai osaa siitä oli mahdollista vuokrata matkailijoille. Jutun päähenkilö vuokrasi Airbnb-nimisen palvelun kautta pihasaunansa yhteydessä olevaa huonetta. Idea syntyi omistajapariskunnan matkailuharrastuksen kautta, he olivat majoittuneet maailmalla yksityishenkilöiden kodeissa muun muassa Hospitalityclub-palvelun kautta. Satunnaisten vuokratulojen ohella kyse olikin myös yhteisöllisestä toiminnasta. Uutta ilmiötä kuvattiin lehtijutussamme näin: ”Kotimajoitus on maailmanlaajuisesti kasvava matkailutrendi. Toisin kuin hotelli, se tarjoaa näköalaa paikallisten tapaan asua ja elää. Hinnatkin voivat olla huokeampia. Kotimajoitus voi myös olla vaihtoehto, jos kohteen hotellihuoneet ovat sesonkihuippuna loppuunvarattuja.”
Airbnb tosiaan kasvoi – ja kaupallistui. Kotimajoituksen sijaan alettiin puhua lyhytvuokrauksesta. Viime vuonna Visitoryn Rovaniemellä tilastoimasta, lähes miljoonasta yöpymisestä kertyi tuloa 72,3 miljoonaa euroa, mistä lyhytvuokrauksen osuus oli lähes viidennes.
Vertaaensin-sivuston mukaan Rovaniemellä oli vuonna 2022 kaikkiaan 891 aktiivista Airbnb-kohdetta, joiden keskimääräinen kuukausituotto oli 1 835 euroa.
Yksityishenkilöiden rinnalle ovat nousseet ammattimaiset majoittajat, jotka piharakennuksen sijaan voivat pitää palvelussa jopa kokonaisia kerrostaloja.
Vuosikymmenen aikana Rovaniemen matkailu on kasvanut huimasti. Uusia hotellejakin on avattu, mutta osaltaan kasvun on mahdollistanut juuri Airbnb.
Paitsi majoituskapasiteetista, kyse on myös matkailijoiden moninaisista ja muuttuvista tarpeista. Perheelle tai kaveriporukalle keittiöllä varustettu huoneisto voi olla hotellia mieluisampi vaihtoehto.
Vaikka Rovaniemen matkailukausi on pidentynyt, ei ympärivuotisuutta ole vielä saavutettu. Lyhytvuokrauksen etuna onkin joustavuus. Airbnb-asuntoon voi sesongin hiipuessa tai vaikkapa pandemian iskiessä muuttaa ihan tavallinen vuokralainen.
Vastaavasti asuntokaupan hiipuessa lyhytvuokraus voi piristää markkinatilannetta. Rovaniemeläisille ilmiön kääntöpuoli voi tosin näkyä kohonneena hinta- ja vuokratasona. (Lapin Kansa 30.8.).
Muitakin haittapuolia on. Rovaniemelläkin yhdellä majoittajalla voi olla jopa 150 huoneistoa. Kun kokonainen kerrostalo on lyhytvuokrauksessa ja ala-aulassa työskentelee asiakaspalvelijakin, lähestyy toiminta jo hyvinkin hotellia. Kuitenkaan lyhytvuokrausta eivät koske samat velvoitteet kuin hotellia esimerkiksi paloturvallisuuden osalta. Asunnonostajalle taas voi tulla ikävänä yllätyksenä, jos naapureiden sijaan rappukäytävässä kulkeekin alati vaihtuvia turisteja matkalaukkuinen.
Osa Suomen kaupungeista onkin ottanut tiukan linjan lyhytvuokraukseen. Esimerkki Oulu on kieltänyt majoitustoiminnaksi luettavan lyhytvuokrauksen, jollei kiiinteistöä ole tähän luvitettu. Linjaa on pidetty uhkasakkojen voimin.
Suomen Airbnb-kaupunkien kärkipäässä pian Helsingin jäljessä keikkuva Rovaniemi on valinnut passiivisemman tien. Joillekin asuinkerrostaloille on tehty käyttötarkoituksen muutos, mutta vuosia kaupunki on tuonut esiin odottavansa toimia ennen kaikkea lainsäätäjältä.
Niitä ei kuitenkaan ole kuulunut, joten Rovaniemikin on viimein laatimassa omaa linjausta. Se, että alasta ehti kasvaa tässä välissä miljoonabisnes, ei varmastikaan helpota tehtävää. Totaalikielto on tuskin enää matkailun yhä kasvaessa edes mahdollinen, mutta on selvää, että toiminta tarvitsee meilläkin nykyistä selkeämmät pelisäännöt.