Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Kau­pun­ki­vil­je­ly ei vaadi mah­dot­to­mia ja sillä on suuri mer­ki­tys

Mari Molkoselkä on toimittaja Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Mari Molkoselkä on toimittaja Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Sain viime keväänä viisi tomaatin taimea. Istutin ne suuriin ruukkuihin. Pidin ne sisällä, kunnes uskalsin nostaa parvekkeelle napapiirin kesäilmojen kasvatettavaksi.

Tomaateista tuli koko kesän savotta. Vettä kului litratolkulla. Kaksi tomaattia katkesi yhtenä tuulisena päivänä, jonka jälkeen tajusin solmia loput kolme kasvamaan pitkin parvekekaidetta. Kun en ollut kotona, ystäväni kävivät hoitamassa tomaatteja.

Parvekkeeni ei ole lasitettu, enkä amatöörinä tietenkään suojellut tomaatteja harsolla. Viidestä tomaatin taimesta sain satoa yhteensä kokonaiset kaksi kirsikkatomaattia. Ne olivat maukkaita.

YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan kaupunki olisi terveellisempi ja kestävämpi paikka elää, mikäli siellä toteutuu viisi asiaa: kaupunkiviljelyn edistäminen, terveelliseen ruokavalioon kannustaminen, ruokajätteiden vähentäminen ja hallinta, vihreiden alueiden lisääminen ja parempiin elämäntapoihin kannustaminen sekä kaupungin sitominen ympärillä oleviin alueisiin. Piirteistä ensimmäisen eli kaupunkiviljelyn edistämisen voi nähdä liittyvän jokaiseen asiaan. Viljely on virkistävä harrastus. Siitä saa terveellistä ruokaa ja jätteet voi hyödyntää kaupunkiviljelyssä. Lisäksi se opettaa katsomaan omaa lähiympäristöä viljelijän silmin.

FAO:n mukaan maailmassa on yli 800 miljoonaa ihmistä, jotka harjoittavat kaupunkiviljelyä. Määrä voi kuulostaa suurelta, mutta lopulta sen pitäisi olla vielä isompi. Kaupunkiviljelyn harjoittaminen vähentäisi päästöjä, kun ruokaa ei tarvitsisi kuljettaa niin paljoa maalta kaupunkiin kuin nyt kuskataan. Puhumattakaan ulkomailta Suomeen rahtaamisesta.

Kotona pienviljely ei kaipaa kuin ruukun tai muun astian, multaa ja siemeniä, valoa sekä vettä.

Kaupungeissa on mittavasti alueita, joilla viljellä, kunhan ei vaadi itselleen perunamaan tai mansikkapellon kokoista aluetta. Paikallisena esimerkkinä toimivat Inapolun istutuslaatikot ja palstat.

Kotona pienviljely ei kaipaa kuin ruukun tai muun astian, multaa ja siemeniä, valoa sekä vettä. Esimerkiksi parvekkeella on koko kesä aikaa tehdä erilaisia kokeiluja.

Loppuun syödyn salaatin voi tunkea multaan ja seurata, miten sille käy. Peruna kasvaa ämpärissä. Miniversoja saa kasvatettua kuivatuista herneistä muovisessa rasiassa.

Pohjoisen olosuhteissa tomaatit ja muut runsaasti lämpöä sekä vettä kaipaavat kasvit onnistuvat lasituksen ja ahkeran kastelun turvin tuottamaan hedelmää.

Vaikka omista tomaateistani ei suurta satoa tullut, viime kesän parvekepuutarhurointi oli hauska kokeilu. Tänä kesänä parvekkeellani kasvaa orvokkeja, auringonkukkia, salaatteja ja erilaisia yrttejä. Ei niillä itseään ruoki, mutta senkin edestä saan iloa ja uusia oppeja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.