kolumni: Päät­tää­kö kau­pun­ki vai mat­kai­lu­bis­nes siitä, montako ho­tel­lia Ro­va­nie­men kes­kus­taan mahtuu?

pääkirjoitus: Saa­me­lais­pa­lis­kun­tien enem­mis­tön lähtö Pa­lis­kun­tain yh­dis­tyk­ses­tä on kova isku po­rol­lis­ten edun­val­vo­jal­le – mitä läh­ti­jät vies­ti­vät teol­laan?

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Jät­tää­kö Arinan torni muut var­joon­sa? – Ro­va­nie­men kau­pun­ki­suun­nit­te­luun tar­vi­taan asu­kas­läh­töi­syyt­tä ja pit­kä­nä­köi­syyt­tä

-
Toimittajalta

Matalan kaupunkirakentamisen etu on se, että joka suunnassa näkyy taivasta. Katse voi levätä.

Rovaniemeläisten näkökenttään voi ilmestyä järkäle, kun Arinan suunnitelma 18-kerroksisesta tornihotellista ydinkeskustaan Sampokeskuksen viereen etenee (LK 28.04.). Rovaniemen kaupunki pyrkii saamaan kaavaluonnoksen valmiiksi alkukesään mennessä.

Näin terassikauden lähtökuopissa pohdin, kuinka Rovaniemen korkeimmaksi rakennukseksi kohoava megapytinki voisi jyrätä alleen muun muassa keskustan terassit ja napata itselleen monopoliaseman skybarillaan.

Jäisivätkö varjoon esimerkiksi Koskikadulla Zoomitin ja Hemingway’sin terassipaikat? Kylmä terassi on hiljainen terassi.

Tällaisen päätöksen edessä pitää tarkoin harkita, mihin suuntaan tornihotellin rakentaminen kehittäisi Rovaniemen kaupunkikuvaa. Vaikka samassa yhteydessä olisi ruokakauppa ja ravintola, hotellit rakennetaan aina lähtökohtaisesti turisteille.

Modernille tornihotellille voi toki olla paikkansa Rovaniemellä, mutta nähdäkseni suunniteltu sijainti syrjii alueen muita yrittäjiä.

Ymmärrettävästi palveluita pitää löytyä läheltä niin paikallisille kuin matkailijoille, mutta vaakakupin tulee olla tasapainotettu.

Viime talvena kävelykadulla olivat pikkuruinen luistelukenttä, turistikojuja, Pukin mökki bussipysäkkeineen ja jouluseimi. Näistä seimi oli ainoa, jonka voisi ajatella olevan myös rovaniemeläisiä varten.

Kaupunkisuunnitteluun tarvitaan pitkänäköisyyttä. Matkailuala on tärkeä elinkeino, mutta kaikkeen ei tarvitse sanoa kyllä.

Kylmä terassi on hiljainen terassi.

Kaupunkia tulee suunnitella lähtökohtaisesti asukkaita varten, mutta toteutuuko tämä Rovaniemellä?

Kaupungista häipyvät opiskelijat ovat pitkään olleet alueen murheenkryyni. Opiskelijatutuilta olen useasti kuullut puolivitsin siitä, että ”Rollossa ei ole mitään”.

Vaikka mielestäni väite ei täysin pidä vettä, se kuitenkin kertoo yleisestä ilmapiiristä, mikä kaupungin olisi syytä ottaa tosissansa syyniin.

Useista yksittäisistä päätöksistä syntyy mielikuva Rovaniemen kaupungin yleisestä linjasta – ja näitähän löytyy.

Monien haaveilema julkinen avantouinti- ja saunapaikka ei ole edennyt.

Keskustaan on rakennettu lisää yksiöitä, joista asuntosijoittajat tekevät Airbnb-majoituksia, koska matkailijoilta käärii paremmat rahat kuin tavalliselta vuokralaiselta.

Talvella ihmetyttänyt kiinalaisen sähköautovalmistajan lumikuutioksi naamioitu mainos sai kaupungilta paikan kirjaston edestä arvotontilta, ilmaiseksi. Vuorostansa kesäisin järjestettävälle Rovaniemen Wanhat markkinat -hyväntekeväisyystapahtumalle ei ole toistuvista pyynnöistä myönnetty maksuvapautta, mitä on perusteltu tapahtumien samanarvoisella kohtelulla (Yle 19.1.).

Tunnetusti teot puhuvat enemmän kuin sanat, ja jo syntyneestä mielikuvasta on vaikea kiemurrella eroon.