Irtisanomisten vaara: Laphan hen­ki­lös­töä kos­ke­vat yt-neu­vot­te­lut alkavat tors­tai­na

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Toi­mit­ta­ja: Mat­kai­li­ja­vir­ta kasvaa päivä päi­väl­tä Ro­va­nie­mel­lä – ja tu­ris­teil­ta ke­rät­tä­vä vero tai maksu käy yhä kiin­nos­ta­vam­mak­si

Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta
Toimittajalta

Uumoiltu ennätystalvi alkaa realisoitua Rovaniemellä. Kävelykadulla ja kauppakeskuksessa vallitsee kansainvälisten matkailijoiden runsaus, jollaisesta muissa Suomen kaupungeissa osataan tuskin edes kuvitella.

Paikallisenkin olotila turismin näyttämöksi muuttuneilla arjen reiteillä on hetkittäin epätodellinen.

Uudet reittilennot tuovat kaupunkiin tuhatpäin matkailijoita. He majoittuvat, ruokailevat, shoppailevat, liikkuvat paikasta toiseen ja ostavat elämysaktiviteetteja – ja vaikuttavat näin huomattavan virkistävästi moniin Rovaniemen palveluihin.

Myös hotelli-investoinneista tipahtelee uutisia tasaiseen tahtiin, tuoreimpien joukossa Ketavaaraan rakennettavat peilipintaiset luksusmajoitteet.

Merkkejä on jo siitäkin, että kasvun rajoja koetellaan. Viime talvena esimerkiksi Norvajärvellä kärsittiin pihoille eksyvistä revontulituristeista.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio nosti esiin viime viikolla (Yle 8.12.) turistiveron tai -maksun käyttöönoton Rovaniemellä. Aiemminkin väläyteltyä vaihtoehtoa vaikuttaa kannattavan moni paikallinen päättäjäkin.

Tämä ei ole ihme. Huikeaa kasvua elävä matkailuelinkeino ei heijastu kaupungin taloustilanteeseen siinä määrin kuin katukuvan vilkkauden perusteella voisi luulla. Vastikään kaupunginvaltuuston hyväksymä budjetti hakee säästöjä muun muassa varhaiskasvatuksesta monen muun kohteen ohella.

Kulujakin matkailusta kaupungille luonnollisesti kertyy esimerkiksi infran ylläpitämisen kautta. Pelastustoimen ja terveydenhuollon osalta matkailun kuluista vastaa nykyään Lapin hyvinvointialue.

Suomen verotuksesta päättää eduskunta, eikä turistiveroa ole hallitusohjelmaan kirjattu. Veron saaminen käytäntöön lieneekin pitkässä kuusessa, kun matkailua tässä mittakaavassa voinee pitää Lapin erityispiirteenä.

ron saaminen käytäntöön lieneekin pitkässä kuusessa, kun matkailua tässä mittakaavassa voinee pitää Lapin erityispiirteenä.

Esimerkiksi vapaaehtoisen maksun kerääminen matkailijoilta saattaisikin olla ripeämmin toteutettavissa oleva keino.

Toinen matkailuun liittyvä ratkaisu näyttää viimein etenevän Rovaniemellä. Tämän jutun julkaisuhetkellä ei vielä ole saatavilla ympäristölautakunnan ratkaisua lyhytvuokrausta koskevasta ohjeistuksesta, josta se päättää keskiviikon kokouksessaan.

Kummallista kyllä, siihen ei ole ollut mahdollista tutustua kokouksen esityslistassakaan, sillä kyseinen liite oli päätetty salata  julkisuuslain nojalla. Ennen päätöksen tekoa kuntalainen ei ole siis voinut esitystä arvioida tai esimerkiksi median välityksellä kommentoida.

Selvää on, että moni on päätöstä odottanut suurella mielenkiinnolla. Rovaniemen matkailuihmeen kasvu on osin Airbnb:n ja muiden lyhytvuokrauspalveluiden varassa ja bisneksen arvo jo miljoonia euroja vuodessa.

Osa asukkaista on ilmiöstä saanut jo tarpeekseen, mistä voi lukea vaikkapa tästä lukijankirjoituksesta.

On kannatettava ajatus, että kaupunki pyrkii saamaan osansa matkailun hyödyistä. Yhtälailla sen kuitenkin tulee tehdä osansa haittojen hallinnassa.

Muokattu 14.12. klo 10:08, vaihdettu ilmaisu "lehden mennessä painoon" muotoon "jutun julkaisuhetkellä".