Perussuomalaisten nokkamies Timo Soini sutkautteli aina tilaisuuden tullen, miten tuulivoima on huulivoimaa, eivätkä terästehtaat pyöri propellien voimalla. Kansaa nauratti, ja tuulivoima leimautui todellisuudesta vieraantuneen eliitin ja viherpipertäjien hölmöilyksi.
Mutta se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Soinin oma puolue potkaisi jakkaran hänen altaan, ja terästehtaat tähtäävät nyt kilpaa tuulisähköön ja vetytalouteen.
Soinin ja hänen kaltaistensa takia moni suomalainen luulee yhä tuulisähköä kalliiksi, vaikka se on halpaa. Vastustajat maalailevat lisäksi kauhukuvia voimaloiden haitoista, vaikka ne olisivat kyllä tulleet jo ilmi, jos pelotteluissa olisi perää.
Jossittelun tulevasta voi lopettaa: tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan vain lisää ja yhä isompina kokonaisuuksina. Viime vuonna ne nousivat jo EU:n suurimmaksi sähkön lähteeksi maakaasun ohi.
Soini käytti tuulivoimapelkoja härskisti vain äänten keräämiseen. Vastuullisempien nykypäättäjien ongelma on enemmänkin se, ettei energiamurrosta aina ihan ymmärretä.
Esimerkiksi viime viikolla Tervolassa yksi Lapin kansanedustaja esitti, että tuuliyhtiöt määrättäisiin aina rakentamaan myös säätövoimaa tuulettomia hetkiä varten.
Idea on sanalla sanoen huono. Se vähentäisi uutta sähköntuotantoa ja nostaisi sähkön hintaa. Vesivoimaa ei voi juuri lisätä, ja kaasugeneraattorit aiheuttavat päästöjä.
Koko ajatus on sitä paitsi turha, koska pohjoismainen vesivoima käy hyvin säätövoimaksi. Se mitä tulee edistää, on kulutusjousto ja sähkön varastointi.
On parempi jättää sähköjärjestelmä tehokkaiden markkinoiden ohjattavaksi kuin sotkea asiat tyhmillä päätöksillä. Kyse on isoista asioista, sillä puhdas sähkö ajaa talouden laajempaa vihreää siirtymää.
Vihreä siirtymä on joillekin samanlainen kirosana kuin tuulivoima Soinille. Mutta mitä termi tarkoittaa käytännössä? Siitä saa kuvan Suomessa parhaillaan vireillä olevien yva-arviointien avulla.
Kuulemisvaiheessa on juuri nyt 24 teollista hanketta. Niistä seitsemän on tuulipuistoja, kolme tuuli–aurinkopuistoja ja kolme voimajohtoja. Yksi johto toisi tuulisähköä Raahen terästehtaan vetypelkistystä varten.
Lausuntokierroksella on myös Vaasan akkutehdas ja kolme akkumateriaalien tuotantolaitosta. Kristiinankaupunkiin ja Mustasaareen suunnitellaan vedyn ja synteettisen metaanin valmistusta.
Listalla ovat myös iso kierrätyslaitos Jämsään, iso biokaasulaitos Kalajoelle, Metsä Boardin Kaskisten kartonkitehdas ja Googlen datakeskuksen laajennus Haminassa.
Pitää olla melkoinen soini, jos uudet työpaikat ja puhtaampi ympäristö eivät kelpaa.
Vihreän siirtymän kannalta kyseenalaisin yva-arviointi koskee uuden turvesuon avaamista Ilomantsiin. Sitäkään turvetta ei aiota polttaa, vaan käyttää aktiivihiilen materiaalina ilman ja veden puhdistamiseen.