Perussuomalaiset nostaa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan kasvipohjaisen ruoan tikun nokkaan. “Valistusta, ei pervoilua, kasvava lapsi tarvitsee muutakin kuin tofua”, ohjelma julistaa. Missä ovat faktat väitteen takana?
Ruokatottumukset muotoutuvat lapsuudessa. Kouluruokailu on avainasemassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Silti vain prosentti lapsista syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja ravitsemussuositusten mukaisesti.
Uudet ravitsemussuositukset painottavat kasvipohjaisen ruoan lisäämistä ja suosittavat vähentämään lihan kulutusta sekä kohtuullistamaan maitotuotteiden käyttöä. Tämä ei ole ideologista, vaan tutkittuun tietoon perustuvaa terveyspolitiikkaa.
FinRavinto 2017-tutkimuksen mukaan aikuiset, erityisesti miehet syövät terveyden kannalta liikaa punaista lihaa ja lihavalmisteita. Lapsuudessa opitut ruokailutottumukset heijastuvat myöhempään terveyteen. Runsas lihankulutus on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin sekä paksusuolen syöpään.
Miksi vastustaa kouluruokailun kehittämistä suuntaan, joka tuke sekä lasten että aikuisten hyvinvointia?
Perussuomalaisten kuntavaaliviestintä on muutenkin ristiriitaista. Puolue haluaa suitsia tupakointia terveyssyistä, mutta torjuu kasvipohjaisten vaihtoehtojen lisäämisen kouluissa. Ruokavalinnat vaikuttavat terveyteemme yhtä lailla kuin muutkin elintavat – terveyttä edistävä ravitsemus on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä kroonisia sairauksia. On epäjohdonmukaista esiintyä terveellisten elämäntapojen puolustajana ja samalla ohittaa ruokavalion merkitys kansanterveydelle.
Tofun ja muiden kasvisruokien demonisoinnin sijaan keskustelun tulisi keskittyä siihen, miten koulut voivat tukea lasten terveyttä ja luoda elämänmittaisia, hyviä ruokailutottumuksia. Yksi konkreettinen keino olisi sujuvoittaa kouluhedelmätuen hyödyntämistä ja lähestyä aihetta tiedon sekä positiivisten kokemusten kautta – ei pelottelulla ja vastakkainasettelulla.
Kasviproteiinien lisääminen kouluruokailussa toisi merkittäviä säästöjä. Lihan korvaaminen kasvipohjaisilla proteiineilla voisi säästää kunnille jopa satoja tuhansia euroja. Kasvisruoka ei ole vain terveydellinen kysymys, vaan myös taloudellinen ja ekologinen ratkaisu.
Aikoinaan sushia, hummusta tai edes pastaa ei pidetty suomalaisena arkiruokana, mutta nyt ne ovat vakiintuneet osaksi ruokapöytiämme. Miksi kasvisruoan lisääminen tuntuu niin uhkaavalta?